Myöhästymistä

Pari viikkoa sitte kirjotin tänne jotain pihalla olevista luonnonyrteistä millä on uskottu olevan apua johonkin vaivaan. Lehdistä lukemistani kirjoituksista meinasin että pihalla paljon olevaa Mesiangervoa, tarkemmin sen kukintoja vois pikkasen kuivata että niistä vois tehä joskus teetä. En kumminkaan taannoin niitä kerännyt. Ei selkä/ lonkkakaan ois ollu keräämättömyyteen oikea syy kun niitä on helpoilla paikoilla ja eihän kukinnon ottamisessa tarttis ees koukistua. En kumminkaan kerännyt kun aattelin että kyllähän niitä kerkiää kerään. No tänään iltapuolesta tylsähkönä hetkenä tuli mieleen että käympä niitä nyt keräämässä. Menin angervojen viereen saksien kans ja mitääh.. Totesin että määhän oon taas pikkasen myöhässä ja kukat pääosin ripisi pois kun niitä pikkasen kosketti. Toi ajoituksen tötöily on klassista mulle, yleisemmin oon kyllä liian hätäinen mutta oonpa joissain asioissa myöhässäkin. Ehdottomasti useammin jompikumpi  noista kuin ihan oikeaan aikaan.. Löysin mää vielä toki muutaman kukinnon minkä laitoin kuivaamaan ja keräsin myös pikkasen Siankärsämön lehtiä mausteeks ja Vadelman lehtiä uniteen aineeks.
Kävin kyynärsauvat aamusta palauttamassa ja ainakin toivon että niitä ei enää tarvis. Muutamia päiviä kävely on jo onnistunut täysin ilman sauvoja mutta autolla ajo on vielä hyvin tihkosta, ei siis vielä ihan kunnossa. Takapihan nurtsin tänään leikkasin kun se oli niin ristuksen pitkää kun en oo hetkeen lonkka/ selkä/ jalkani takia sitä ajanutkaan. Kyllä leikkuu joltiseenkin onnistui kun tyynyn laitto persauken alle mutta etupihaa en pystynnyt kokonaan leikkaamaan.

Jytisee

Ukkonen pikkasen jytisee, ei se ainakaan vielä oo ihan kohille osunut mutta aika liki kumminkin. Rankka sadekuuro kyllä jo kohdalle osuikin. Aamusta, tai oikeammin se melkeen päivää oli kun pihalle menin tuntui siltä että tänään tulis varmaan lähialueille jonkinmoista myteriä. Oli todella hiostavan kuuma ja ilmankosteuskin oli aika kova kun järven yli katsoessaan Vimpelin ranta näky vaan harmaana. Ei taida tänään tarvia TV:n johtoja seinään viritellä..

Kuva lauantai illalta ihan Lappajärven kylän keskustasta... Kyllä tää on pähiän kokoinen city, kuvassa on yks autokin.:)

Vaihto

Paikan vaihto tänään, tulin L.järvelle ja Kirsi meni S.joelle. Ajoni vaati kaks pysähystä lonkkaa verryttelemään. Muuten lonkka on ihan kohtuullisen olonen mutta autolla ajosta se ei vaan kertakaikkiaan tykkää. Pahinta taitaa olla kun penkki on nyt kuuma ja lihakset varmaan vielä pikkasen tulehduksissa jolloin ne kuumasta ärtyvät.. Eilinen ilta meni niinkuin arvelinkin. En käynyt muualla kuin Ceticissä ja Ilonassa. pikkasen oli vauhtiajojen seuraukesta väkee liikkeellä mutta kuitenkin oikeen sopevasti niin ei tungosta ollut. Antoivat mulle kutsuvieras lipun ens perjantaille Ilonaan jossa on silloin esiintymässä Sitg. Yheksältä kutsuvieras tilaisuus alkaa ja kaikille ovet aukeaa Ilonaan yheltätoista. Periaattessa kutsuvieras tilaisuudessa vois kuvitella olevan jotain pikku purtavaa ja ehkä jokunen drinkkilippu. Myöhemmällä illalla Stig esiintyy mutta ehkä se parit biisit vetää kutsuvierastilaisuudessakin.. Ehkä.. Saattaa olla että meen silloin käymään kun oon aiemmin aatellut että Stigiä vois joskus käydä jossain kattoon. Periaatteessa vois käydä täältä autolla eestaas pyörähtämässä mutta jos sieltä kutsuvieras systeemistä parit drinkkiliput sais niin ois aika masentavaa olla niitä käyttämättä.:)
Tulevan illan ohjelma. Käyn taas luultavasti Halkosaaren parkkipaikalla vähän aikaa kattomassa sattuuko näkyyn ketään tuttuja. Sitten varmaan aika pian ajelen tänne takasin kun en viitti lippua ostaa ja Rantakirpussa enkä Paalupaikassa viitti olla, ainakaan kauan kun en oikeen osaa olla tommosissa paikkoja mehulinjalla.. Tänään en yritäkkään lähteä kylälle päin kävelemaan ja taksia en henno tilata..

..............................
Illan ohjelma suoritettu. Kävin kattoon Halkosaaren pihalla ja siellä oli aika hyvin väkeä, kävin myös Paalupaikassa ja siellä oli puolestaan aika hiljaista. Mutta nyt asiaa mikä tuli aamupuolesta makoillessa mielleen, eihän sillä mitään merkitystä mihkään oo mutta ajankulu pohdiskelujani.

 Monestihan oudot henkilöt joiden kanssa alan puhumaan ovat jonkun alan insinöörejä, jollainmuotoa rakennusalalla tai jotain välillä lähihoitaja-lääkäri. Tokihan noihin ammattien ryhmän mahtuu tod. suuri joukko ihmisiä mutta lähes aina kun oudon kanssa keskustellessa ammattia kysyn niin se on jokin noista.  Jotenkin tietämättäni alan puhella helpommin edellä mainittujen kanssa.. Noh, eilen Ilonassa näin kolme rakennusinsinööriä joiden kanssa joskus oon alkanut puhumaan tietämättä että hekin insinörttejä ovat, eivät tunne toisiaan eivätkä siis samaa porukkaa. Yksi heistä ei tulevaan passaa mutta kaksi heistä on ollut yleensä Ilonassa yksin kun olen siellä heitä nähnyt, itehän oon myös useinmiten yksin. Yleensähän baariin mennään porukassa tai kaverin kanssa mutta rak.inssi miehet menee yksin..  Töitten kauttahan mulle ei kaveripiiriä kerry kun en töissä oo mutta myöskään useille etenkään työmaa insinööreille ei pääse töitten kautta varsinaisia kavereita juurikaan tulemaan, tuttuja kyllä voi tulla paljonkin mutta vähän niitä kavereita.  Useat meistä jotka ovat aikanaan alalle hakeutuneet eivät ammatin valintavaiheessa sosiaalista puolta elämäänsä lisää kaipakkaan. Useat heistä ovat elämäänsä tulevaisuudessakin tyytyväisiä vaikkei monia uusia kavereita ympärillä olisikaan. Kuitenkin joillekkin käy kuin mulle että sitä sosiaalista elämää kaipais enemmän. Harvahan muuttuu ajankaan myötä näin selkeästi mitä minä onnettomuudessa hetkessä mutta pikkasen sitä sosialista elämää saattaa kuitenkin ruveta lisää kaipaamaan.. Päätelmä, suuri osa meistä rakennusinsinöörestä on senverran huonoja sosiaalisissa suhteissaan ettei kaveriporukkaa monesti ympärillä parveile..:)


Nykyäänhän olen huomattavasti sosiaalisempi mitä ennen tälliä mutta vaikuttaa entinen insinööriminä kuitenkin. Mulle on vaikeaa alkaa kommunikoimaan umpioudoille henkilöille. Kuitenkin viimeinen vuoden pätkä on siinäkin puolessa hiukan helpotusta tuonnut ja nykyään alan oudonkin kanssa puhumaan hiukan helpommin. Joskus S.joella lähes pakotin itseni menemään juttelemaan jollekkin oudolle, eli sosiaalisuuttakin voi oppia. Kuitenkin epäilen että mun orastava sosiaalisuuteni lähtee täällä taantumaan.. Sosiaalisuuteen ei oo mitään apua jos täällä käyn yksikseni autolla kattoon onko väkeä liikkeellä, pysyn autossa sisällä enkä mee juttelemaan vaikka jossain hieman ihmisiä oiskin. Eli semmonen päätös nyt että yksinollessa mun pitää mennä johkain kaupunkiin ees yheks yöks kuussa. Parempihan ois olla parina viikonloppuna jossain muualla missä on ihmisiä mutta jos joutuu hotellin paikasta ottaan niin rahapuolihan rajoittaa hottelliöiden määrän aika alas, siitä tuo yks yö..

P.... märkänä

Tulin äsken S.joelle kun meinasin illalla kylällä pyörähtää. Matka oli melko tihkonen. En oo lonkkani (rikkoontumisen) jälkeen ajannut pitempää matkaa yhtäjaksoisesti paitsi silloin parina ekapäivänä kun se rupes v....maan. Sillon se oli kokoajan niin kipiä ettei ajokaan tuntunnut kipua lisäävän.. Enhän tänäänkään oikeen pitkästi ajannut mutta paljon pitemmästi ei ois kertakaikkiaan kerralla pystynytkään. Matka L.järveltä Kauhavalle meni oikeen mukavasti mutta jo Lapuan ennen joutu auton parkkiin ajaa ja mennä pikkasen kävelemään. Seuraava toppaus oli Nurmon Prismassa ja siellä ei kävelyny ollut yhtä hyvää mitä ennen lähtöäni. Sitte tulin tänne Kirsin asunnolle ja portaat kyllä pääsin hyvin ylös ilman kyynärsauvaakaan. Kyynärsauva mulla on tosiaan auttossa varuilta. Matkaasa ehkä kuitenkin ärsyttävin puoli oli se kun perse kastui.. Tai vaan kipeämmältä puolen mutta sieltä se hikos aivan järkyttävästi.. Jännä homma.:)
Kirsi tuli tännään L.järvelle mun tuvallalle ja epäilen että sen koirat ainakin tykkään nyt olla siellä. Eilen illalla kun Kirsi oli täällä käynyt koirien kans pihalla, koirat ihan remmeissä, niin sillon oli iso koira hyökännyt niiden kimppuun. Niskaan se oli heti käynyt kiinni mutta onneks toinen koira oli puolustanut toista ja olihan Kirsikin siinä välissä. Kumpainenkin koira siis hengissä eikä pahempaa vauriota ollut kerennyt tulemaan. Toiselta kuitenkin remmi katki että on siinä ainakin jossain jotain voimaa ollut.. Toisaaltaan voi myös Lappajärven tuvan pihalla irtokoiria olla. Mökkiläisiä tulee lähialueille ja jotkut pitävät koiriaan siellä irti kun olettavat että maalla se on hyväksyttyä ja luulevat ettei tuo meidän kiltti koira lähde minnekkään. No kyllä niitä mökkiläisten kilttejä koiria mitkä eivät mee minnekkään on muutaman kerran näkynnyt.. Kerran pidin irtokoirasta mökkiporukalle aikamoisen saarnan kun viimein tulivat koiraa etsimään. Mua silloin ärsytti suunnattomasti kun sekin oli iso ettei nuien kahen jotka silloin asuivat siellä kanssa voinut pihalle lähteä, eikä se iso koira antannu mulle ees kiinni että sitä ois remmiin saanut. Siitä taisin kuitenkin saarnata eniten kun oli alkukeä ja linnuilla lentokyvyttömiä poikasia jotka irtokoira tappaa kohdalle osuessaan. Jooh... Joku varmaan aattelee ettei mun koira varmasti tee millekkään mitään kun se on niin rauhallinen aina tossa vieressä.. Niin vieressä varmasti onkin mutta en tiedä yhtään koiraa takuuvarmaks joka ei jollekkin ainakin pienelle pahaa tekis irtonaisena/ ilman valvontaa ollessaan.. Silläpä lakikin varmaan sanoo ettei, maaliskuulta elokuun puolillevälein saa koiraa pitää irti ilman välitöntä valvontaa...
Taas tuli tilitystä.. Nyt pääsee hyvin mielin lähteen kylille kun on saanut itteensä taas tyhjennettyä. Se hyvä puoli tässä asunnossa on että tästä suitan hyvin jopa määkin pikkasen nyt vajaakuntosena keskustaan mennä, ainakin tohon Wileen asti.:)

;;;

Periaatteessa nyt vois käydä kyynärsauvat palauttamassa sillä eilen en niitä tarvinnut ollenkaan. Nyt kävely varmaan on jo aika normaalin näköistä pikkumatkoja kävellessäni, tokihan lonkka kipiä välistä on muttei enää niin pahoin ettei kävely tasaasella jotenkin onnistuis. Autolla ajosta lonkkani/ selkäni ei kyllä vieläkään tykkää ja eilisellä kauppakäynnilläni ei kävelyni ollut ihan priimaa. Mutta enpä vielä tällä viikolla käy sauvoja palauttamassa, ehkä huomenna menen S.joelle ja pätkän ajostahan lonkkani saattaa ärtyä takaisinpäin. Seinäjoellahan alkaa huomenna Vauhtiajot ja siellä aattelin mennä käymään. Tai en sinne varsinaisiin Vauhtiajoihin, enkä sinne rock tapahtumaankaan mutta illalla kylälle pyöriin kun siellä on kuitenkin jonninverran muutaki väkeä. Itseni tuntien kierros kyllä jää aika vähäiseks/ normiks.. Ehkä enstä meen Wilen terassille sitte Celticiin ja myöhemmällä laskeudun Ilonan puolelle...

Joinakin pahan olon päivinä, mm. nyt kun selkä ollu vähän rikki, oon aatellu että miks mää ees yritän tehdä mitään hommia.. Tänään aamulla, harvinaisesti mulle jo ennen kuutta heräsin ja menin pihalle, mitetin asiaa taas. Pihalla aurinko kimmelsi komiasti vesipisaroissa ja jotenkin vaan tuntui mukavalta vaikka lonkkaa hieman jomottikin. Silloin mietin eten juuri mitään tekemääni asiaa elämästäni kadu, enemmän kadun asioita/ tekoja jotka oon jättännyt tekemättä. Eli tästä päätellen kannattaa jotain yrittää tehdä vaikkei kaikki lopulta onnistukkaan. Mm. saunan kiuasta aloin illalla siirtään eikä juuri valmista tullut mutta mm.lonkan kivun unohtaa jotain tehdessä. En siis kadu eilen tekemääni turhaakaan työtä vaan oon kuitenkin tyytyväinen siitä että homma on jo pikkasen edennyt. Nyt siis jatkan yritelmää saunan parissa.

Aika tuuliviirihän mieleni on, mahdollisesti jo iltapäivästä tuntuu että turhaapa mää ees yritän mitään.:)

Sataa sataa ropisee...

Ja mää laitoin pyykkiä ulos kuivumaan...
Aamupuolesta kun nousin ei lonkkani tuntunutkaan yhtä hyvältä mitä eilen illalla.. Aattelin että se voi pikkasen peremmaks muuttua jos se pikkasen liikettä saa. Menin sitten koittamaan niittään tontinpätkän tienviertä kun heinät yms. oli pitkästi asfaltinkin päällä. Tavallaan se lonkalle toimikin. Alun pikku tahkeuden jälkeen taas sopivasti turtui ja niitto onnistui jotenkin. Enhän kauan voinut heilua kun lonkka rupes uudestaan kipeytymään mutta vähänaikaa kuitenkin..

Yläkuvassa on 6 sorsaa läjässä. Kyllähän sieltä poikasta siiven alta näkyy, mutta niitä olikin yllättävän monta. Todennäköisesti ne on toista tämänkesän poikas erää kun ovat vielä noin pieniä. Alakuvan sorsat saattavat olla myös tämänkesäisiä poikasia. Vajaa kuukausihan ois enää sorsastuksen aloitukseen mutta voipi olla etten silloin pyyntiin mene. Lähivuosina mulle on muutamia kertoja etenkin sorsia tullut viereen vaikka ne on mun kyllä nähneet. Kaupungissa sen kyllä ymmärtää mutta kun nuokin oli viikonloppuna Kivitipun rannassa ja tolla potilla ois kylläkin sorsille muuallakin ollut tilaa. En siis tänävuonnakaan, ainakaan alkuun, raaski menna sorsia ampumaan kun jotkut niistä on noin tuttavallisia. Metsähanhi on siltäosin Suomen paras riistaeläin, ne on aina niin arkoja ihmistä kohtaan ettei niihin minkäänlaista sidettä pysty syntymään. Vain kolme metsähanhea olen elämäni aikana saaliiksi saannut vaikka olen todella paljon niitä yritännyt pyytää. Mutta niitäkään en tänävuonna yritä, ainakaan ennen suurta muuttoaaltoa missä suurinosa on Venjältä, siellä hanhikanta on vielä hyvä. Suomessa pesivä Metsähanhikanta on lähivuosina vissiin pudonnut aika pieneks...
.......................................
Hyvä ruoka, parempi mieli.
Söin äsken semmosta ruokaa mikä ois muutaman vuotta taakseppäin jäänyt mulla syömättä. Söin uusia perunoita mitä vielä pätkä takaperin jostainsyystä kammoksuin. Makukin näämmä muuttuu iänmyötä..
Lyhyt pätkähän takaapihalla on perunoita että pääsee niitä uusia maistaan. Jonkun aikaa parissa varressa on kukat ollut niin aattelin että nyt siellä vois olla jo syötävän kokoisia perunoita. Pyyh, ekan varren nykästyäni ja pettymys varmasti näky naamalani kauas sillä siinä varressa ei ollut jostain syystä ees pieniäkään perunoita.. Nyin sitte vielä kolme vartta ja niistä just sain yhdelle henkeä piisalle perunoita. Hyvin vähän niissäkin oli  niitä perunan alkuja.. En vieläkään tosiaan pelkkiä uusiaperunoita pysty syömään mutta tommosta sekoitusta syön mitä tein. Eli keitetyjä uusia perunoita aika vähän, pannussa voissa paistettuja keräkaalin lehtiä kohtuullisesti, kohtuu paljon raakaa uutta sipulia ja paljon pannussa paistettua hirven jauhelihaa jossa paljolti suolaa ja kohtuudelle paprikamaustetta. Tuo on nykyisin yksi lempiruoistani...

Perunat harvalukuisia, sipulit pieniä kasvimaassa, porkkanat aivan mitättömiä, salaatinlehdet myös surkeita ja tillikin lopetti kasvunsa vähänmatkaa maanpinnan yläpuolelle päästyään...
Toteamus.. Nälkäkuolema varmaan seurais aika pian jos saisi syödä vain itsekasvattamaansa ruokaa. 

Perinnemaisemat

Taas tylsää niin nyt tämmöstä...
Uutisista: Jutussa kerrottiin että Suomessa olevan 30000ha:n hoidetun perinnemaiseman ala halutaan tuplata. Ministeriön mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatii sekä maataloustukien että kansallisen järjestelmän kehittämistä. Jutussa kerrottiin myös että kunnostusvastuu ehkä siirrettäisiin ely-keskusksille jne..
Oma näkemys, toki maataloudelle tulisi tukea tarjota jos maisematyyppi säilytettäisiin ennallaan eikä pyrittäisi kaikista helpoimmin hoidettavaan tasaiseen. Vanhantyyppistä ojattua peltomaata missä vielä jopa lato jäljellä on enää kovin vähän että voisi kuvitella ettei niiden säilyttämiseen kovin paljon rahaa maataloutukiin vaatisi. Hyvä asia että perinnemaisemaa jollaintapaa pyrittäisiin säilyttämään...
Enään ei rakennettuja perinnemaisema kokonaisuuksia juuri ole mutta kuitenkin jossain harvaanasutuilla seuduilla on alueita mitkä mielestäni näyttävät hyvältä vaikka vanhojenkin rakennusten ohessa on muutaman kymmenen vuotta vanhaa rakennusta sekä myös ihan uutta. Jokainen ihminen varmaan osais kattoo ympärilleen jos alueella on samantyyppistä rakennuskantaa että minkätyyppinen passais muitten oheen. Mutta ei, usein halutaan tehdä komiampi mitä naapurissa ja tällöin rakennus ei aina sovi yhteen läheisten rakennusten kanssa. Tällöin myös voi käydä niin että se uusin, mahdollisesti kalliskin rakennus näyttää halvalta kun ympäristö on sekava. Vaikka rakennuskaavassa ei määrätäisikään millainsen rakennuksen alueelle saa rakentaa tulisi mielestäni kunnan virkailijan, arkkitehdin tms., pikkasen ees käydä kattoon alueella ja ees hetki miettiä minkälainen tai ees minkä värinen rakennus paikkaan passais. Eihän sillä kattomisella monissa tällaisilla sekavaksi rakennetuissa seutuja väliä ois mutta vielä on jossain sellaisia kohtia minne ei toivoisi joukkoonkuulumattoman näköistä rakennusta tulevan...
Eihän nuo ed. tilitykset liittynyt varsinaisesti siihen rakennettuunkaan perinnemaisemaan mutta pikkasen laajemmin aluerakentamiseen. Suomihan on yleisesti maailmankin mittapuussa varsin sekavasti rakennettua seutua mikä paljolti johtuu sodasta seuranneista asioista jolloin raha oli tiukassa. 50-60 ja vielä 70-luvulla etenkin kaupunkeihin rakennettiin halpoja kerrostalo/rivitalo laatikoita. En varsinaisesti ymmärrä miksi silloin on muka rahantakia vanhaa ja kohtuullisen ehjääkin rakennuskantaa purettu uusien läheisyydestäkin, siis purettu toimivaa ja purkaminenhan myös maksaa.. Raha ei rakentamisessa enää varsinaisesti syy ole miksi ei ympäröivää maisemaa jokapaikassa huomioida ja  purkaminenkin jatkuu vieläkin ainakin joissain paikoissa.. Syytä en tiedä miksi näin on mutta luultavasti asiaan aletaan tulevaisuudessa täälläkin kiinnittää enemmän huomiota. Mm. Ruotsissa on paikoin paljon yhtenäisemmän näköistä rakentamista ja Suomessahan tullaan muutamaa vuotta Ruotsin perässä monessakin asiassa, eli vois kuvitella että rakentamista/ purkamista alettais enemmän täälläkin seuraamaan..

V..tu kun en osaa selittää asiaa niinkuin aattelen.... Tiivistystä tosta tekstistä: On mukavaa jos jossain on yhtenäisen/ komian näköistä.:)

Puhumalla asian kertominen tuo kohdalleni seikan että minut joskus ymmärretään väärin.. Kertomani asian punainen lanka joskus katkeilee tai ainakin mutkii niin pitkän kautta etteivät monet ihmiset koko asiaani loppuun asti kuuntele vaan luulevat että asia loppui jo, vaikka olen vasta puolivälissä. Puhumiseni kulkee pitkän kaavan kautta ja mulla on lauseissa h...sti turhia täytesanoja, tavallaan, siis, niinku, ehkäpä, varmaan, vaikka.....
Sekin johtuu aivovammastani...
Mun kannattais pyrkiä luomaan poliittista uraa. Oisin aika hyvä poliitikko kun puhuisin ristuksen pitkästi, hetkittäin ihan puolijärkevän kuuloisesti ja kun asiani loppuis ei monikaan tietäis asiaa varmaks mitä oikeesti yritin sanoa.:)
............................
Tosiaan, tekstin päivällä kirjoitin ja enimpien kirjoitusvirheiden korjailun jälkeen julkaisin. Illalla sitä hiukan uudestaan korjailin ja plaah... Ei se oo vieläkään helppolukuisessa muodossa mutta olkoot miten on... Useampaan kertaan oon sen lukennut ja kirjoittamisessa meni pitkän aikaa.. Tää on tätä av:ta.. Alkuun ei itse huomaa omia virheitään kirjoittamassaan tekstissä vaan tuntuu että kirjoitus etenee kohtuu sujuvasti... Puheessa on samaa vikaa..

Pikkasta vajaa vuodenhan oon tätä blogia pitänyt ja tänne on ollut kohdallani helpottavaa tyhjentää mieltään. Kuitenkin täältä aiempien tekstien lukeminen laskee joskus hiukan mielialaa kun havaitsee ettei useamman kerran korjailemanikaan teksti ole välttämättä selkeässä muodossa...
Mitä pienemmässä piirissä tai yksin on tulee jotenkin unohdetuks että kommunikointi ei täysin onnistu puhumalla eikä kirjoittamallakaan. Sitä mieltää itse että kaikki selitysyritykseni on oikein vaikka tiedän ettei ihan niin olekkaan, varsinkaan isommassa ryhmässä.. Mutta yritän kuitenkin jatkossakin...........

.......................
Selkäni/ lonkkani on kuntoutunnut nyt iltapäivän/ illan aikana nopeesti. Pihalla kun äsken kävin niin siellä tajusin etteihän mulla oo kumpaakaan kyynärsauvvaa matkassa... En ilmeisesti sais kumminka lähipäivinä mitään viimosenpäälle raskasta nostella enkä paljon koukistella. Siitä ei oo varmuutta onnistunko olla mitään selälle sopimatonta riittävän pitkään tekemättä....

Jatkot

Nyt on yö mutta kun ei nukuta.. Illalla ei taaskaan ollu mitään mullistavaa tekemistä niin menin käymään Tulivuorirockin jatkoilla. Vähän siellä oli väkeä mutta hyvä kun menin. Paikallinen Chainhead oli esiintymässä ja siellä piti olla myös J. Ahola mutta hän oli joutunnut keikan perumaan. Aholan tilalle oli otettu Ari Koivunen. Ahola ois kiinnostannut nähdä mutta ennenkaikkea Chainheadin takia sinne menin joten ei ollut niin hirvee menetys vaikka Ahola olikin perunut. Kun vielä Vimpelissä asuin, puhuin kerran Chainhedin laulajien kanssa ja he sitten kertoivatkin että ovat bändissä ja toki yhtyeen nimenkin sanoivat. Sen jälkeen mulla on ollut tarkoitus mennä heidän keikkaansa kattoon mutta en oo jostain syystä päässyt silloin kun heillä ois keikka ollut. Nyt kuitenkin pääsin ja bändi oli mielestäni todella hyvä. He esittävät sekä omia kappaleita että covereita mutta covertkin he esittävät ihan omalla tyylillään jolloin ei todella tuntunut olevan kyse mistään matkimisesta. Oikeen passeli bändi, ne saa tunnelman hyvin nousemaan.. Ari Koivusta en sitten montaa kappaletta yksinkertaisesti tarjennutkaan kattoa..

Pari pätkää Chainheadista. Se oli paikanpäältä paljon paremman kuuloista mitä videopätkillä. Videon pätkiä useamman otin mutta ne onnistui vielä huonommin mitä nuo..
Laulajat muuten muutti tältä kylältä Vimpeliin pikkasen ennen kuin sieltä tänne muutin, vieläpä liki paikkaa missä silellä asuin. Pidettiin siis kuntien väkimäärä tasaisena.:)

En tieä miks mutta nykyisin tulee välistä tekstin pätkiä valkoiselle pohjalle.. En kyllä oo ees jaksannu asiaa selvittää..
.........................
Ukkonen jyryttelee.. Näpin sähköjohdot seinästä kun naapurin mukaan ukkonen on paha jos tälle kohtaa tulee. Siellä mistä oon kotoisin joutui aina ukkosella töpselit nykkiä kun joskus jotain hajos jos seinään unohtui. Se oli kylläkin sähkölinjan pää että ei tässä varmaan pistorasioista niin herkästi virtapiikkiä tuliskaan..  Ei oo tähän mun aikana kertaakaan ihan kohdille ukkosta tullut kun tuo isohko järvi ohjaa ukkospilvet yleensä tästä ohi. Ukkosethan kiertää isommat aavat mutta jos pilvi järvelle yrittää pyrkiä niin silloin tässä rätisee. Kauan sitten on muutaman metrin päässä tuvasta olleeseen tuomeen kuulemma salama iskennyt. Kuusihan siinä paikoilla nykyisin on aika korkea että luultavasti ainakin herää jos siihen joskus yöaikana salama moikasee..
Vaihteeks tylsännäppiä kun ei nyt viitti ees TV:tä päällä pitää..

Sauvakävelyä...

En viittinnyt tänään lähteä Soiniin kun ei lonkka oo vielä ihan kunnossa. Mutta eilen kävin siellä Tulivuorirockissa. En silloin kun eilen tänne kirjoitin että, pitäisköhän sinne lähtee kävelemään, aikonnut oikeasti kävellä mutta kuinka kävikään. Sää oli oikeen mukava ja illemmalla päätinkin lähteä kävelemään kylälle päin ja koittaa liftata ja soittaa pätkän päästä taxi jos ei kukaan toppaa. Molemmat kyynärsauvat otin käyttöön vaikka nyt tasaisella töpöstely onnistuu pelkällä toisella sauvalla ja pikkumatkat jopa ilmankin. Molemman sauvan kanssahan pystyy liikkumaan niin että painoa toiselle jalalle ei tule ollenkaan mutta mun ei kuitenkaan tarvi muuta kuin toisen puolen painoa hiukan keventää. Alkupätkää käveltyäni tuntui että määhän pystyn kävellä pitkästikkin. Kävelin enkä yrittänytkään liftata vaikka silloin autoja meni ohi lähes jatkuvasti. N. 3km käveltyäni käteni sauvojen takia rupes kuitenkin väsyyn ja aattelin että nyt voiskin kokeilla liftaamista. Kuinka kävikään, silloin ei oikeaan suuntaan mennyt yhtään autoja.. Enhän toki montaa minuuttia oottanutkaan vaan päätin varmanpäälle pelata ja soittaa taksin. Puhelun aikana alkoikin taas autoja oikeeseen suuntaan tulla mutta tilasin taksin kumminkin. Hetihän taksi ei toki ehtinyt paikalle vaan kerkesin kävellä kilometrin verran etiäpäin. Taksikuskille oli vissiin helppo mut tunnistaa kun ei kuulemma ollut muita kyynässauva kävelijöitä näkynyt.:) Mut käskin jättää Kivitippuun kääntyvään tienhaaraan että saan vielä pätkän kävellä kun kädetkin saivat autossa hetken olla rauhassa. Pikkasen yli kilometri risteykseltä mihin jäin on alueelle matkaa ja se pätkä meni mukavasti.  Paikalla harmitti kun mulla ei ollut kameraa matkassa. En niinkään ihmisiä ois kuvannut vaan sitä maisemaa mikä kyllä pysyy paikallaan, mutta kun ilma oli eilen vaan niin komia. Ihmiset siellä, muutamien outojen kanssa puhuin mutta kukaan heistä ei sattunut olemaan Lappajärveläinen vaan etupäässä mökkiläisiä täällä jostain muualta päin. Mökkejähän täällä on kyllä enemmän mitä asuintaloja.. Esiintymiset, kyllä Kotipelto on hyvä ilman koko bändiä, ehkä jopa tuollaiseen pienehköön tapahtumaan parempikin kun ei koko Stratovarius matkassa ookkaan. Anssi Kela ei mua niinkään sykähdyttännyt vaikka kyllähän sekin kohtuu hyvä oli. Paria aiemmin esiintynyttä en ees juuri seurannut.. Paluu, takasin pääsin kaverien nakkaamana ettei tarttennu taksia jonotella, eikä maksaa.
Kokonaissaldo reissusta, rahaahan meni taksiin ja lippuun mutta tulipa kuitenkin käveltyä yli viis kilometria. Tasaisesta kävelystä ei ollut lonkalle haittaa vaan se on nyt ehkä eilistä parempi. Kädethän on nyt pikkasen arat kohdasta mihin sauvat vastaa..

Ehkä...

Nyt tuntuu että kyllä mää tekisin/ oisin  tehnyt vaikka mitä jos selkä ois ihan ehjänä.. Vene ois ollu muutaman päivän vesillä, itepyydettyä kalaa syönnyt, piha ois läpeensä hyvässä kunnossa, puuhuone/ tuleva autokatos ois tyhjänä ja odottelis kääntöä ja Poriin ehkä nyt lähtisin asuntovaunun kans kun jazzit siellä ois.. Mutta eihän se oikeesti niin menis vaikka oisin fyysisestikkin kunnossa.. Kevätpuolesta viikontakaseen asti olin fyysisesti aika hyvässä kunnossa mutta aika vähäisiäpäs tekemiseni oli silläkin aikaa. Tuolla ajalla rahatilanne jossainmäärin rajoitti menemisiäni.. Karkeeasti on niin ettei mielikuvani tulevista tekemisistä tule aina onnistumaan. Menen fyysisesti jostain helposti rikki jos liikaa tekemistä/ menemistä yritän tai sitten ilmennee jotain muuta syytä, raha tms... Nää periaatteessa kertoo mulle että nyt pitäis pikkasen himmailla.. Silloin talon varsinaisessa remonttivaiheessa mulle tuli muutamaan otteeseen muutaman päivän/ viikon jaksoja jolloin ei mitään suoranaista fyysistä vikaa löytynyt mutta hetkien aikana en kertakaikkiaan pystynyt/ jaksanut tehdä mitään vaan lihakseni olivat kouristuksissa. Liikaa ei mun ees kannata haaveilla.
Pidetään siis nyt tulevat tavoitteet kohtuullisina.. Eli, käyn kylällä tänään markkinoilla, ehkä voin illala tai huomenna käydä Kivitipussa, ehkäpä voisin huomenna mennä käymään Soinissa Wanhan ajan päivillä ja sellainen pieni mahdollisuus on että syksyllä voisin käydä katsomassa Strömsön kuvaus ympäristössä..
Notta nyt nuo tavoitteet on kohtuullisessa mittapuussa sillä niissä on ehkä tms. sanaa paljon.:) Ehkä, mahdollisesti, hiukan, pikkasen, niinkuin jne. avoimeksi jättävät, pehmentävät sanat ovat yleensä paljon käytettyjä teksteissä ja puheessani. En voi luvata itsestäni mitään varmaa, toki turhankin usein yritän..

Mutta yks asia on kohdallani varmaa, asia on ehdottomasti EHKÄ...:)

Mutta nyt lähden ehdottomasti yrittään käydä kylällä markkinoilla. En sieltä mitään aio ostaa, ehkä kahvin, lätyn tms., ehkä...
..................................................
Ha haa,, onnistuin... Onnistuin käymään kylällä markkinoilla. Pihasta kun autolla lähdin ei tuntunut pohkeessa mitenkään hyvälle, parin kilometrin jälkeen meinasin kääntyä kokonaan takaisin mutta aattelin sitte sen rapiat kymmenen kilometriä sitkutella, ja sitkuttelinkin.. Lähteissäni kylälle kävely onnistu ihan hyvin ilman kyynässauvaakaan mutta kävely ei siellä ajontakia ihan niinkään hyvin onnistunut, kohtuudella kuitenkin. Pois ajo oli paljon parempi kun virittelin perseen alle tyynyn niin että kipiämpi puoli ei juuri ees penkkiin vastannut.. Noh, mitäs siellä.. Perinteisiä markkinatavaroita siellä oli eri kojuissa, ettei mitään uutta ja mullistavaa. Mitään en kojuista ostannut, paitsi toki söin. Rahaa toki hiukan reissulla meni kun kävin ruokakaupassa kun en tiiä varmaks millonka tältä seuraavaks mihkään pääsenkään jos selkä heittääntyy oikeen huonoks. Ihmisiähän siellä paljolti oli mutta totesinpa etten oo oikeen L.järveläinenkään. Yhen ainaoan ihmisen kanssa siellä puhuin ja muutaman kanssa moikkasin.. Seinäjoen kautta tunnen sen yhdenkin ihmisen jonka kanssa puhuin..  Tavallaan vois illalla mennä kylälle niin ois mahdollisuuksia paikallisten kanssa puhella. Harvan kanssa jota ei mitenkään tiedä alkaa esim. kaupassa puhumaankaan.. Siellä Tulivuorirockissa kuitenkin moni paikallinenkin ois ja siellä saattais alkaa joillekkin puhumaan kun ei kukaan oo heti mihkään menossakaan.. En tieä pitäiskö lähtee itteensä koettelemaan ja koittaa mennä kävellen Kivitippuun asti. 15km sinne ois matkaa, kannattais varmaan ottaa molemmat kyynärsauvat matkaan ja lähtiä kohtuu pian jos sinneasti meinais illaks keritä.:)

``´`´`

Tässä jokupäivä luin vanhasta lehdestä kuukausihoroskoopin joka koski viime kuuta. Talvellahan hetkittäin tuntui että niissä on oikeestikkin joku perä, kun kuukausihoroskoopin luki loppukuusta ja mietti että mitä kyseisenä aikana on tapahtunnut. Onhan ne toki kirjoitettu niin että ne monesti passaavat lähes jokaiselle ihmiselle. Mutta viimekuun horoskooppi oli mulle hauska ja jollain mielin kuvaava, sen siis kirjoitan tänne..

"Odotettavissa mullistavia tapahtumia ja matalalentoa. Sinun elämäsi ei koskaan ole tylsää, osaat käyttää tilanteet hyödyksesi harvinaisella tavalla. Toisaalta kuluttava elämäntapa alkaa vaatia veronsa, ja ennen kuin huomaatkaan, olet suljetulla osastolla. Älä kuitenkaan huoli, sopeudut sinne hyvin."

No joo.. Paljoltihan viime kuu oli sitä matalalentoa ja mullistavana tapahtumana voidaan pitää sitä että takasin loppukuusta tänne L.järvelle muutin. Toi "sinun elämäsi ei koskaan ole tylsää" ei kylläkään passaa esim.  edellisen vuoden jaksoon mutta toisaaltaan viimekuussa ei paljon niitä tylsiä hetkiä ollut. Mutta toi kohta on hauskin..:) Siis, "ennen kuin huomaatkaan olet suljetulla osastolla.. .. .,sopeudut sinne hyvin." Elikkä suljetu osasto varmaan kuvaa tätä L.järven tupaa minne päädyin kun täällä yleensä on hyvin hiljaista. Hyvin paikaan sopeutuminen kuvaa varmaan asiaa kun viikon on ollut selkä p...na ja en oo täältä oikeen poistunutkaan. Että ainakin tällaisena sovellun paikaan tosi hyvin kun en täältä mihkään mee..:)




Eilen en tehnyt oikeen mitään kun olo oli vähän kipiä kun lämpöäki vähän yritti pitää. Kuumeen takia sitten muutaman napin söinkin että ois vähän helpompaa. Helpompihan niitten avulla toki olikin, mutta yö.. Se ei ollut p..kan häävi.. Varmaan ne lääkkeet mun mahaa rikkoi kun yöllä joutui useamman kerran sompailla vessan ja kamarin väliä. Tänään kuitenkin on jo ihan kohtuullinen olo, kuumetta ei juuri oo ja ei oo tarvinnut lääkkeillä mahaansakaan kiusata.. Jotain oikeaa tekemistä huvitti yrittää tehdä ja pihalla nurtsi on aika pitkää.. Alkuun mietin että lykättävän leikkurin kanssa varmaan pysyisin pystyssä, mutta senkin ajatelman sitten hylkäsin kun mietin ettenhän mää nyt pääse ees muutamaa kymmentä metriä käveleen ilman mitään lykättävääkään. Sitten mietin että trimmerillä vois vähän koittaa tienpieliä ja pitkiä puskanalusia koittaa siistiä. Senkin sitten skippasin liian vaarallisena ja päätin kokeilla vähän leikata oikeen ajettavalla leikkurilla. En uskonnut itekkään että sillä pystyisin ajella kun istuminen on tuolillakin hyvin tahkiaa, saati se leikkurin röykkyytys. Mutta kokeilin, yläpihan jopa onnistuin jotakuinkin leikkaamaan.:) Pitihän siihen tyynyn korokkeeks istuimeen virittää, kokoajan piti olla selkä korostetusti jäykkänä ja aivan tarkoin laitoja ei jaksannut yrittääkkään.. Ensimmäiset  minuutit leikkaamisessa oli pahimpia mutta hetken kuluttua alaselkä oli jo sopivasti turtunut että kohtuudella sai leikattua.. 
Oon aatellut että huomenna vois tuossa Kivitipussa Tulivuorirockissa käydä mutta en oo nyt varma joutuuko senkin selän/lonkan kunnon vuoksi kokonaan unohtaa..

.-.-.-

Äsken tulevat asiat kirjoitin jo aiemmin olevaan tekstiin ja kaikki uudet sieltä sitten häipyikin.. Notta nyt samat asiat tänne uuteen tekstiin. Asioita päivällä lukemista Erälehdistä, luonnonyrteistä lehdissä puhuttiin. Aiemmin oon aatellut pihalta pikkasen luonnonyrttejä mausteeks kerätä mutta enpä oo saannut aikaiseks tehtyä. Salaatteihinhan kävis pihalta mm.Apilat, Siankärsämö, Piharatamo jne. mutta lainauksissa asiaa lehdistä kasveista joiden on uskottu vaikuttavan muuhunkin kuin makuun.

"Tanskalainen lääkäri kirjoitti 1200-luvulla että muutama Katajanmarja tyhjään vatsaan vahvistaa aivoja, voimistaa aisteja, suojaa näköä, vahvistaa vatsaa, auttaa ruoansulatusta, liottaa jäämiä, parantaa kipua, lämmittää niveliä ja antaa hyvän hengityksen."
"Maukkaat Nokkosensiemenet ovat ikivanha lemmenjuoman ainesosa,,"
"Kanervan kukista ja Vadelman lehdistä haudutettu tee antaa hyvät unet."
"Ahomansikka valkaisee hampaat ja auttaa suun tulehduksiin, keskiajalla sitä käytettiin myös sydänlääkkeenä."
"Ruohosipulin kukinto parantaa ruokahalua ja ruoansulatusta sekä torjuu anemiaa ja tulehduksia."
"Kurttulehtiruusun ja Punalehtiruusun kukintojen on uskottu auttavan sydämmentykytykseen, päänsärkyyn, masennukseen sekä vatsavaivoihin."
"Mesiangervon kukan uskotaan auttaneen päänsärkyyn, lihaskouristuksiin ja flunssaan, lisäksi ne myös vahvistavat sydäntä ja ohentavat verta."
"Kanervan kukat rauhoittavat, tasapainottavat, poistavat stressiä ja laukaisevat lihaskouristuksia."

Eli mun ileisesti kannattais syödä aamusta muutama Katajanmarja. Sitte postilaatikolle kävellessä syödä ruusunkukka ja noukkia maasta parit Ahomansikat. Päivä ruoalla ois tietysti pihan kasveista tehty salaatti jossa ois mukana Ruohosipulin kukintoa. Iltaruoalla ois sitten Mesiangervolla maustettua pääruokaa ja jälkkärinä Mesiangervo smoothie. Periaatteessa illalla vois juoda nokkos siemenjuomaa mutta Kanerva & Vadelmanlehti tee joka auttaa nukkumaan on mulle yksin paljon oikeampaa.:)

Ei nuo varmaan kaikki toimi mutta on niissä jotain perää sillä ovathan useat lääkkeissä käytetyt aineet kasveista peräisin. Mm. Mesiangervossa on salisyyliä mikä on asperiinin aines. Vaikuttavien aineiden määräthän on useissa kasveissa aika pieniä... Muita nuista mainituista pihala ois paitsi Kanervaa ja Katajaa, ei niitäkään kyllä tarttis kaukaa hakea.. Ja siitä Punalehtiruususta en oo varma mutt joku outo ruusu tos on.

En tiä mikä ruusu toi on mutta saattaa olla vaikka semmonen Punalehtiruusu kun ei lehdet ainakaan puhtaan vihreät oo.


Tylsääkö mulla kun tämmösiä kirjoittelen.....

.......................................................................
Aah, kyllä oli mielenkiintoinen hetki äskön.. Lihiksen itelleni lämmitin ja söin sitä.. Puolivälissä koira rupes oksentaan lattialle ja jostainsyystä ei mulle enää loppulihis maistunnut.. Oli myös jännä siivota lattiaa kun koukistuminen on mulle nyt niin helpoa..
....................
Pitäis vissiin haalia Katajan marjoja jos ne kerta kipua poistaa ja käydä syömässä Ruohosipulin kukkaa jos se tulehdukseen auttais.. Olo alkaa oleen aika kuumeinen ja aika laajalti kivulias toi selkä. Taidan kumminkin perinteisiin valkoisiin nappeihin tyytyä.. Onneks Kirsin pitäis tulla kohta niin ei tartte enää lähteä pihalle, eikä kattela koirujen perään...

"""

Ei hirveän mieltäylentävää katsoa lasista kun ysikymppinen naapuri on aamun ojanpientareita niittännut viikatteella ja nyt niitä harailee. Ite en nyt pysty ees ajettavalla leikkurilla nurtsia leikkaamaan. Oon vähän kateellinen... Mutta eikös tää vallan pohjalainen mielenpiirre ookkin.:) Ja kyllä määkin aion vielä tänäkesänä viikatteen kanssa niittämistä koittaa..
Eilinen kaatumiseni ei tehnyt hyvää mun selälle ja nyt kipu on pahinta mitä lähipäivinä on ollut. Kirsille soitin etten ehkä voi koiria S.joelle tänään tuoda että saapi tulla hakemaan. Olivat vielä Joensuussa että illalle hakeminen menis.. Voi siis olla että hätäisyyttäni yritän S.joelle koirat lähteä jo iltapäivällä viemään.. Mutta katotaan, voihan selkä olla silloin jo ihan ok. Eihän se mitenkään todennäköistä oo mutta pikkasen mahdollista jos oikeenpän satun horjahtamaan/ kaatumaan.:)

Miettimistä

Joo, eli tänäänkään en oo mitään suurempia tehnyt ja siitäpä on tullut kaikee typerää miettimistä. Veneen köliin yritin kyllä laittaa köliosan suojaksi muovikaistan. Olin aatellut että vesiletkusta semmosen sais sillä se ois aukileikattuna oikeen levyistä ja sen vois saada kohtuullisesti laitettua. Hain sitte letkun, vedin siihen läpiasti viillon, pesin sen kun se oli vanha/ paskaanen ja yritin sitte sen paikoilleen laittaa. Noh ei onnistunut, se ois halunnu putken muotoon vielä vetääntyä ja ruuveja ois joutunnu laittaan paljon. Sitte pari telinettä paikalle hilasin joiden päällä vois letkun oikaisua kuumailmapuhaltimen avulla yrittää. Yritin, ei onnistunnut. Sitte pyöritin putken ns. vastasuunttaan pyöreän puun ympärille levyks, ruuvasin sen ruuveilla kiinni ja yritin kuumailmapuhaltimella sen tasaseen muotoon saada pysymään. Olevinaan onnistuneen kuumennuksen jälkeen avasin ruuvit ja päästin sen auki, syrpp.. V..tut, ei se ollut tasanen.. Ei ollu mun kuumennus näemmä ihan tasasesti onnistunut.. Tämän jälkeen sitten vetäännyin sisälle makoileen ja jos mitään tekemistä ei oo niin mietteet on silloin aika turhia..
Mietteitä: Mun ois varmaan parempi saavuttaa semmonen kohtuu pessimistinen mieliala.  Useat tänne kirjoituksethan on sellaisia kun on hiukan masennusta päällä mikä johtuu niistä pettymyksentunteista. Jos aattelis yleisesti tarpeeks pessimistisesti ei tulisi pettymyksentunteita niin usein kun kerta toiveetkaan eivät olisi niin korkeita. Jokainen asiahan ei tietenkään voi viimosenpäälle onnistua. Ymmärtääkseni nämä liialliset odotukset mitkä epäonnistuessaan johtavat pettymykseen johtuvat siitä kun aivojen vasen puolisko on saannut iskua oikeaa enempi. Silloin muuttuu yleisesti positiivisemmaks/ hyväuskoisemmaks joka joskus johtaa lopulta masennukseen.....
 Mutta toisaaltaan, joskushan niitä onnistumisiakin tulee ja tällöin olen todella onnellinen.. Ainakin parhaita hetkiä elämässäni on ollut onnettomuuden jälkeen..


...................
Tyhmästä päästä kärsii koko ruppi...
Äskön menin pihalle ja näin pihakuuseen kiinnitetyn koiran, Husky tms. kohtuu isohko. Tunnistin että koira on tämän talon mulle aikanaan myyneen miehen koira. Naapurimökillä mies oli käymässä ja siihen pihaan ei ollut hänen sinne menohetkellä voinut koiraa viedä niin oli jättänyt tähän. No kumminkin, mää menin sitä koiraa rapsutteleen ilman kyynärsauvaa kun nyt jo pääsin tasaisella kohtuudella töpöttämään. Koiraa sitten hiukan rapsutin ja tällä häntä heilu, et ihan ok. Sitte olin pois lähdössä niin koira pikkasen hyppäs mua vasen tervehtiäkseen/ leikkiäkseen ja määhän kaaduin selälleni... Otti aika h...tin kipiää alaselkään.. Vartin verran siinä maassa makasin ennen kuin pääsin ylös ja nythän alaselkä on aika kipeänä jatkuvasti.. 
Sitäkään en hetkessä tajunnut että en nyt tietenkään kestä tommosen muutaman kymmenen kilon koiran tervehdystä...


Pidin mahdollisena että huomenna veisin Kirsille koirat S.joelle kun hän huomenna tulee mutta saattaapa olla mahdollista ettei tällä selällä viitti paljon ajella...

---

Mitä oon tehnyt tänään... No en mitään järkevää kun ei lonkka/selkä vielä salli.. Vanhempani kävi aamupuolesta ja sen jälkeen en taas oikeen tiennyt mitä tekisin. Tylsää oli mutta tein sit homman mitä en oo muutamaan päivään tehnyt. Oooh, laitoin TV:n johdot seinään.... Johdot on ollut ukkosten takia pois seinästä ja ne joutuu hiukan hankalasti kaapin taa seinää laittaa enkä oo selän takia muutamaan päivään niitä viittinny laittaa... Mut nyt menin makaamaan lattialle ja sain ne laitettua. Katoin sitte DVD:ltä leffan jonka oon kattonnu useamman kerran. Siinämielessä se on hyvä leffa kun se kestää kauan ja kun sen on tosiaan kattonnu niin ei siinä tarvi mekittävästi miettiä..
Eli, Pulp Fiction.. Taas...

Tahkiaa

Sängystä nouseminen oli tänään pikkasen hankalaa. Äitini soittoon vasta kohtuu myöhään heräsin ja puhelun aikana kun makoilin sängyssä ei tuntunut mitenkään erityisen pahalta. Mutta kun yritin puhelun jälkeen nousta.... Vartin verran sain pikkuhiljaa liikettä jalkaan/ lantioon lisätä ennenkuin tohdin ylösnousua ees yrittää. Ilman kyynärsauvoja en ois päässy sängystä ylös mutta niiden avulla pääsin. Kyllä nyt rupiaa oleen hiukan parempi olo kun ylösnoustessa sillä alaselkään on jo liikettä tullut ja luultavasti  iltapäivällä pääsee tasaisella kulkemaan iman sauvoja.. Ehkä..
Viimevuonna tää alaselän rikkoutuminen ei ois ees juuri haitannut sillä silloin en loppukesästä tehnyt juuri muuta kuin makoilin kun olin aika masentunut. Mutta nyt tuntuu että tekisin täällä vaikka mitä jos pystyisin.. Se venekkin olis ollut ens viikolla tarkotus kuntoon saada ja järveen lykätä mutta nyt en taas oo enään varma siitäkään aikataulusta. Kyllä se nyt on ulkopuolelta kunnossa vaikka sateet hidastivatkin laittoa. Mutta kun sen vielä pitäis pyöräyttää ympäri, sisälle hiukan puuosia uusia ja käsitellä sisältä puuöljyllä. Ei sillä toisaaltaan nyt oo mitään kiirusta kun en tällä selällä pääsis ees veneen kyytiin, saatikaan pystyis siellä pidempää aikaa istumaan..
Eilen ja etenkin toissapäivänä tuntui että pahin kohta ois lonkkanivelessä mutta nyt selkeästi tuntuu että alaosassa selkärankaa. Aikoinaan siinä kolarissa alaselkäkin on aika kovaa pöökiä vissiin saannut että niitä peruja tää nytkin on. Mutta hyvä kun se ei silloin ihan selkäydinhalvaantumis asteelle vaurioitunut.

Paremmalta vene aikakin ulkopuolelta näyttää mitä viikko sitte. Voi tosin olla että se tossa pönöttää pitkänkin aikaa jos mun selkä ei lähde nopeaa kuntoutumaan..

........................
Kävin äskön kattoon Halkosaaressa ja Kivitipussa ja eipä siellä nyt montaa autoa ollut. Luulenpa että niissä käyvä väki on pitkälti tänä viikonloppuna Kaustisen festareilla ja Seinäjoella tangoilla. Mutta ens viikonloppuna vois kuvitella jonkunverran Kivitipun puolella väkeä olevan kun siellä on Tulivuorirock. Eihän se entisenkaltainen tapahtuma ole mutta luultavasti sinne jonkunverran väkeä lähialueelta liukuu kun ei tässä nurkilla oo silloin muutakaan.
Mutta aah.. Nyt mun kävely on tasapuolisempaa kun se lonkka on pahana oikealta puolelta ja nyt pikkasen loukin vasemman jalan polvea.. Ei siinä muuta nyt oo kuin pistäminen tuntuu joka askeleella mutta toivotaan että pistokin häipyis yön aikana. Se pikkanen rikkoontuminen tuli siitä kun avaimet tipahti tullessa lattialle ja vasemmalle polvea lattialle polvistuin kun ei nyt oikeen muuten onnistunut. No siinä sitten horjahdin jolloin koko paino siirtyi polvelle lattiaa vasten ja pikku rutinahan kävi.. Onneks se kumminkin on kait vaan pintapuolista vikaa..

                                         

Tätä kirjoitellessa radiosta tulee Parasta ennen uusintaa eiliseltä ja siinä soi 2. maanantaita..:) Sitä Biisiä ei youtubessa ollut mutta tuo kumminkin.. Silloin kun olin teini niin bändi oli hetken silloin pinnalla ja eihän sitä tarttennu silloinkaan tosissaan ottaa. Nyt se toisaaltaan tuo muistoja ammattikoulu ajalta.. :) V..tu kun sitä on ollut tötö silloin mutta kuitenkin haluaisin palata siihen aikaan tai etenkin ikään. Lääkärithän on sanonnut mulle että onnettomuuteni vei kymmenen vuotta henkisestä iästäni mutta fyysisesti ikävä kyllä vanhenin...
Noloako, oon muuten tänä vuonna käynny kattoon Toista maanantaita livenä..:)
............................

Mulla on tysää nyt minkä huomaa siitä kun tänne nyt kirjoittelen..
Äskön aloin miettimään mikä mun oikein paikka ois... Mua on vuoden sisällä luultu useamman maalaiseks ja mulle on tultu suoraan puhumaan Englantia ja Venäjää.. Mua on veikattu Virolaiseks, Venäläiseks, Australialaiseks, Kreikkalaiseks, Turkkilaiseks ja muistaakseni Amerikaanoks.. Minua, joka ei osaa muuta kieltä kuin Suomea ja sitäkään ei viiimisenpäälle hyvin. Minua sanottiin viimeks torstaina turistiks kun olin S.joella. Juu, vain kuus vuottahan oon siellä asunnut...
Niin, Siperian koiliskolkkassa ois varmaan mun oikein paikka...:)
............................
No vedetään tänne vielä biisit jotka on mielestäni hyviä.....

Vaikka en englantia hyvin osaakkaan niin tajuan toki sanoituksen jollainmuotoa Rollareitten kappaleesta. Ja toi Tehari on lähes rouheinta Teharia mitä on....

Lonkka

Edellisessä kirjotuksessahan kirjotin että tulevan ajan pitäis olla helpompaa kuin vuos sitte. No onhan henkiseltä puolelta parempaa mitä silloin tai tokihan nyt on jotain pikku takaiskua tullu mutta helpompaa nyt mitä silloin.. Mutta lonkka/ alaselkä rupes eilen oikuttelemaan ja nyt joudun portaissa yms. kulkemaan kyynärsauvojen kanssa, siitähän ei mieliala tietenkään oikeen kohoa..
Kirsihän lähti tänään aamulla Ilosaarirockiin ja tulee takasin tiistaina, mää lupasin kahtoa hänen koiriansa sen ajan. Aiemmin viikolla aattelin että menisin jos ei mitää erikoista tapahtuis eilen illalla kiertelemään Seinäjoelle kun siellä on nyt Tangomarkkinat jolloi siellä on väkeä liikkeellä. Aattelin etten välttämättä vois tänään enkä huomenna sieltä asunnolta mihkään mennä kun koirat saattais yöllä haukkua jos ne siellä yksin ois. Noh miten kävi, eilen päivällä Lonkkani/ alaselkäni joka ei oo yleensäkään ihan kunnossa rupes äkäileen. Menin Seinäjoelle illalla ja siellä en meinannut päästä portaita ylös Kirsin asunnolle, rupesin miettiin että hilaudunko heti koirien kanssa tänne Lappajärvelle kun täällä ei tarttis portaita kävellä. Kumminki oli jonkinmoinen halu mennä kaupungille myöhemmällä tai tavallaan jonkinmoinen vitutus että lonkkakin rikki ja mikään ei tunnu onnistuvan. Hain sitte siellä tk:sta kyynärsauvat lainaks ja lähin illalla kylälle...
Tänään päivällä tulin takasin tänne Lappajärvelle ja en tiiä hajooko mun pää täällä miten nopeaa kun mitään suurempia töitäkään ei voi tehdä. Jotain asiaa tehdessä ei tuu ajateltua asioita niin s...anan syvällisesti mistä monesti rupiaa mieliala laskeen, nimim. kokemusta on viime vuodelta.. Toivottavasti käpit siis sais lähipäivinä nakata pois. On mulla ennenkin ollu muutaman kerran samantyyppistä kipua ja pahin kipuilu on siltäpaikoin loppunnu muutamassa päivässä mutta juoksuaskelta ei luultavasti tartte muutamaan viikkoon ottaa.
Hyvä että jo muutama viikko sitten lupasin Kirsille koirien kans nyt olla. Nyt ois Korian pioneeripuistossa Pioneerifestivaali jonne oisin varmaan mennyt jos en koiria kahtelis. Siellä jos lonkka ois ruvennut oikuttelemaan samoin kuin nyt niin vois olla aika vaikeaa. Tai ainakin ajomatka sieltä pois ois varmaan ollut aika hankala kun ei ees S.joki-L.järvi väliä ei saannut yhtäjaksoisesti ajettua vaan kerran joutui nousta autosta heiluttelemaan jalkoja, sinne Koriallehan ois matkaa yli 400km. Ei siellä festareilla ois mitään mullistavia esiintyjiä ollutkaan mutta jonkinmoinen kiinnostus sitä kohtaan heräsi kun oon pioneeriksi armeijassa käynyt ja sillä seudulla oltiin parin viikon leirillä.. Ja oudommassa paikassa mielellään tollanen kohtuu pieni festari...
...............
Nyt yöllä kuuntelin youtubesta sekalaisia kappaleita ja kohdalle osu tuo. Biisistä tuli mieleen rippileiri aika. Silloin siellä tota laulua laulettiin ja tossa "tuu vaimoksein" kohassa löytyi mies tai paremmin poikapuolisistakin ääntä. Naispuoliset toki lauloi että tuu mieheksein.. Hyvä kumminkin ettei ketkään siellä olleista ainakaan lähivuosina leirin jälkeen naimisiin menneet sillä onhan aina suurempi todennäkoisyys että suhde eroon päättyy mitä nuorempana suhteen aloittaa. Niin, tai olihan munkin ex. vaimo kanssani samalla leirillä.. Yhdessä hänen kanssaan tosin rupesin seurustelemaan vasta 3v leirin jälkeen ja naimisiin mentiin vasta useamman vuoden jälkeen. Mutta liian nuorena kumminkin sitä yritti luoda vakaata tulevaisuutta ja vituikshan sekin sitten meni. Sen suhteen viimeisimpinä vuosia jotenkin huijas itteensä..
Eipä oo tullut kirkossa rippimerkintöjen hakemisen jälkeen tullu käytyä muuta kuin muutamissa häissä ja hautajaisissa. Tai oon kerran käynyt jouluna iltakirkossa kohtuu pienellä painostuksella..

Ruuhkaa

Huomenna tulee kuluneeksi vuosi siitä kun tulin Helsingistä Synapsiasta parin viikon jaksolta. Synapsiasta junalla tulo S.joelle ei tuntunut mitenkään siltä että olisi tullut kotikaupunkiin. Eikä tuntunut hyvältä tulla tänne Lappajärvelle, ennemmin tuntui siltä kun olisi tullut vieraaseen paikkaan vaikka kotiin tulinkin.
Notta huomisesta mennyt vuosi on ollut elämäni masentavin. Tokihan tässä menneessä vuodessa on ollut hyviäkin hetkiä mutta viime syksypuolesta mieleni oli hetkittäin hyvin synkkä. Oikeammin huonoin vuoden jakso elämässäni ois varmaan alkanut vuos takaperin alkukesästä jolloin kuokin vaan pihaa tms. turhaakin hommaa paljon unohtaakseni ajatukseni, eikä alkukesä oo tänävuonna mulla niin synkkää ollut.
Mutta ajatellaanpa jälleen positiivisesti, tulevaan vuoden pätkään ei paljon synkempiä hetkiä voi kohdalleni tulla mitä on ollut ed. vuoden pätkässä.

Tänäänkin satoi. Mullahan vene vielä tossa pihalla vartoilee kunnostamista mutta kun ei se sateella oikeen onnistu. Aamupuolesta en oikeen keksinny mitä oisin tehnyt ja lähin käymään Keskisellä kaupassa. Oikeammin oli nälkä ja aattelin siellä syödä mutta plaah.. Parkkialueet oli täynä autoja ja parkkipaikankin löytämisessä meni hyvän aikaa. Paikan löydettyäni menin tavarapuolelle kärkkymään viittiskö grillille jonottaa, en sitten jaksannut..  Kiersin tavarapuolella ja kassajonot ei onneks siellä olleet mitenkään yltiöpitkät. Stten menin ruokapuolelle kattoon että pääsiskö sinne syömään. En suittannut sinnekkään jonottaa vaan hain kaupanpuolelta rasiallisen fritti Muikkuja ja söin ne autossa..
Tommostahan siellä näin Heinäkuussa usein on, puolestaan joskus Helmikuussa on muka liian vähän muuta väkeä.. Eli mää en oo näämmä oikeen mihkään tyytyväinen...:)

........................
Hioin..
Tässä väliajan hinkkasin saunan ylälaudetta teräsvillamytyllä, tai mitä tuo nyt on,, patapesin. Tosiaan talvella purin saunan lauteet kun valoin sinne lattian ja lauteiden tekeminenhän jäi kokonaan vaiheeseen kun en silloin täällä asunut. Eikä oo tullut vielä lattialämpöökään liitettyä eikä kiuasta siirrettyä... Mut kun nyt täällä oon niin saunaan haluaisin kun tuo höyrykaappi on aika ahdas. Tosiaan ajatusta oon pyöritellyt mielessä että mitä jos..  Mielessä on pyörinnyt että jos tekis lauteet vanhoista hirsistä. Mäntyähän ne on muttei niistä enään pihkaa irtoais kun ne vanhoja on ja vois olettaa ettei tommonen paksu pölkky kerkeäis liikaa kuumenemaankaan.. No kumminkin, ajatuksena oli että teen kulman malliset leveät lauteet ja siirrän kiuasta ja laatoitan kiukaan taustan. No mikä vaihe on nyt. En oo kiuasta siirtännyt, en oo tehnyt leveitä lauteita enkä muutoinkaan ehostanut saunaa. Tein sinne kapeahkon ylälauteen sadehetkellä hirsistä ja aattelin joskus koittaa että voisikohan ajatukseni ollenkaan toimia ennen kuin teen hirsistä lauteet loppuun. Miten siis todennäköisesti käy..  Se ylälaude vanhoista hirsistä on varmaan siellä niin kauan kuin se vaan siellä pysyy, kiuas ei tuu liikkumaan paikaltaan, alempi laude tulee varmaan jostain trukkilavoista mitä tuolla seinustalla on ja saunaa ei tuu muutoinkaan ehostettua ikinä kuntoon..
Näinhän vaan näkyy monessa muussa talossa käyneen että väliaikaiseksi tarkoitetusta ratkaisusta onkin tullut pysyvä kun silmät tottuu.. Tosin en tiedä tottuuko mun perse siihen lauteen tikkuisuuteen mitä nyt oon yrittännyt vähän hioa..

Turhaa työtä

Ostin eilen vanhan/ halvan veneen millä pääsisin kalaan. Vene on semmonen mitä ehkä jaksaa airoilla liikutella jolloin sähkömoottorinkin pitäis jaksaa uisteluvauhtia viedä. Alunperin se on puuvene mutta kun se on alkanut ravistua niin siihen on lasikuitupinnoite ulkopintaan laitettu. Puuosat siitä on moninpaikoin aika lahoja mutta se lasikuituosahan veden pitääkin. Jokipenkalla se ostohetkellä oli ja on sillä äskettäinkin vedessä oltu että on se ainakin kohtuudella vettä pitännyt. Siellä ostopaikassa pitkässä rantaheinikossa se näytti ulkopuolelta ihan hyvältä ja siltä ettei siihen tarvis kuin pikkupaikkauksia johkain tehdä. Valkoinenhan se on ulkoväriltään mutta vedessä ollut osa oli läpeensä tummanruskea kun veden humus on siihen tarttunnut tai jotain levä tms. kasvua.  No alkuun aattelin sen pestä ja pikaisesti osin paikkailla kun se oli lainaamani trailerin kyydissä, jonka jälkeen vene heti järveen. Ostopaikkaan sanoin että trailerin tuon tänään takaisin kun tarkoitukseni oli vene tänään käydä lumppaamassa järveen. Ei sitten perinteisesti mennytkään ihan niin.. Yritin venettä trailerin kyydissä ollessa pestä. Pesin ensin Fairylla, sitten autonpesuaineella ja lopuksi Tolulla. Ei ruskea lähtenny.. Sitten vedin veneen pois trailerista ja ajattelin sen kääntää pohja ylöspäin. En siinäkään yksin onnistunut, liian raskas. Aattelin että olkoot pihalla ja lähden palauttamaan traileria. Silloin kaverini tuli onneks käymään ja kahestaan saatiin vene kyljelleen käännettyä. Pohjan kun paremmin näki löytyi pohjalta lisääkin paikkaiusta kaipaavia kohtia..
Eilen illalla en veneeseen senjälkeen enää sekaantunnut vaan vein trailerin pois. Takasin palautusreissultani tultua oli pikkasen tylsää ja päätin yrittää pyörällä lähteä käymään lähiterassila olusella (n.7,5km). Polkopyörällähän en ole onnettomuuteni jälkeen montaa kilometria yhteensä ajanut kun se ei oo oikeen onnistunut. Liikkeelle lähtö ja pysähtyminen on ollut niin vaikeita että oon ollut lähes yrittämättäkään koko hommaa. Mutta oonpas näemmä kehittynnyt näin pitkänkin ajan päästä tällistäni, nyt sujui liikkeellelähdöt/ pysähtymiset melkeen ok. Kunnossa ois kyllä petraamisen varaa ja paljon pitempää matkaa ei ois jaksannutkaan, mutta kävin Paalupaikassa..
Tänään kävin ostamassa kidesooda liosta millä ruskea saattais lähteä ja lasikuitupaikkaus värkkejä. Noh soodalla sitten yritin pestä, ei lähtennyt silläkään..  Sitten otin hiomakoneen käteen ja päätin kokonaan pohjan hioa ja maalata... Turhiapa siis oli ne mun pesuyritykset joihin meni useita tunteja kun nyt hion. Hiominen kyllä jäi pikkasen vaiheeseen kun rupes satamaan.. Mutta pari sateetonta päivää niin ulkopuolen pitäis olla kunnossa ja veneen saa pyöräyttää oikeinpäin. Sitten alkaakin uus tuskailu kun sitä puu puoltakin pitää pikkasen kunnostaa. Nyt arvon mielessä että laitanko sinne sisäosaan puuöljyn vaiko venetervan.. Sitä tervaa pikkasen ois mutta ei varmaan piisalle...

Pohja pesujeni jälkeen, ton jälkeen lähti hiomakone srrrr... Ei mua väri haittaa mutta kun paikkailla sitä paikoin pitää niin lasikuidun tartunta on pikkasen kysymysmerkki orgaaniseen ainekseen..

Hirsiä

Juuh.. Toissapäivänä leikkasin nurtsin, mm. viikatteen kanssa pikkasen niitin ja vanhemmat kävi. Eli sille päivälle hommia sopivasti.
Eilen: Tossa pihalla on navetan kokonaisena ollessa rakennettu lautarakenteinen varasto osa. Se lautaosa on vielä pystyssä ja navetta on hirsiosiltaan romahtanut -> purettu. Lautavaraston takaseinä oli sen vanhan navettaosan päätyhirsiseinä joka pysyi pystyssä lähinnä pönkien avulla. Joskus vuosi takaperin oli mun tarkoitus se kokonaan purkaa ja rakentaa sen paikalle hiukan suurempi autokatos. Laiskiainen on kuitenkin ruvennut mua sittemmin vaivaamaan ja päätin kokeilla että saiskohan lautaosaa kokonaisuudessaan pikkasen nostatettua ja tehtyä siitä autokatoksen. Jos homma onnistuu ei katokseen tarvis tehdä kuin yksi seinä sen purettavan hirsiosan tilalle.. Onnistumisestahan ei varmuutta oo mutta kokeillaan nyt kumminkin.
Eilen aamupuolesta mietin että määpä äkkiä romautan sen hirsiseinän, läjään ne purkuhirret johkain ja iltapäivästä ehkä voisin koittaa saiskohan lautaosaa yhtään tunkattua ylemmäksi. No ei sitten perinteisesti mennyt ihan ajatusteni mukaan. Sen tiedänkin että saan kaikeen tekemiseen miettimäni ajan moninkertaistaa. Ensimmäinen hidastus iski sitten kun avasin pitkästäaikaa varaston oven.. Olin muistellut että ei siellä oo muttakuin pikkasen polttopuita ja vähän jotain roskaa. Olihan siellä tavaroita joille paikan keksimisessä sain menemään aikaa. Tavarat sain viimein kelkottua johkain muualle mutta polttopuut ja roskat jätin sinne koska ei niin haittais vaikka se lautahässäkkä niiden päälle romahtaiskin hirsiseinän purkamisen seurauksena. Sitten aattelin hirsiseinän kokeilla romauttaa muutaman sitä tukeneen laudanpätkän poisottamisen jälkeen. No oli sitä vastenkin enemmän kuin muutama lauta... Mm. 3 kpl. 200 L:n peltitynnyriä, 100 L:n valurautapata ja varsinainen kokoelma erillaista puutavaraa, meni niidenkin pois raahaamisessa aikaa. Luulin että se hirsiseinä kaatuis melkeen itekseen kun viimisen tuen pois ottaa, mutta eih. Puolentuntia sitä yritin vipuamalla kaataa ja olin jo melkeen luovuttamassa kun vipuna käyttämäni hirren eri paikkaan laitoin ja pikkasen nyppäsin.. Ja aah, hirsiseinä kaatui ja se lautaosa pysyi pystyssä. Sillon olin hymy naamalla ja aattelin että vaikein oli tässä. No ilmeni sitä pikku vaikeutta sen jälkeenkin. Lyhyempien hirsien mitä siinä seinässä suurinosa oli pärjäsin ihan hyvin, mutta niiden muutaman n. 6 m:sen raskaamman kanssa pikkasen särjin itteäni.
Kuvittelen monesti että oon niinkuin ennen ja entisellään pitkiäkin hirsiä ois saanut liikutettua kohtuudella. Mutta en oo entiseni ja mulla on muitakin kohtia rempallaan kuin pää. Oikea jalkahan mulla on vähän rikki kun se onnettomuudessa katkes polven yläpuolelta. Luun sisään oli lykätty rauta polvi pois paikoiltaan kääntämällä, rauta on kyllä vuosia sitten poistettu. No kuitenkin polveni rupes vikailemaan kun erästä raskaampaa hirttä raahasin. Kipuilun jälkeen ymmärsin sentään mennä sisälle lepäilemään kun aattelin ettei mulla oo tossa hommassa mitään aikataulua. Illemmalla tuvassa heiluttelin jalkaani muuten vaan ja polvesta kuului selvä poks. Silloin polvi hakeutui paikoilleen ja se tuntui silloin oikeen hyvältä.. Lähin heti pihalle jatkamaan hommaa. 
Ei sitten mennyt kauaa kun vasemman jalkapöytäni päälle putos yksi hirsi ja kipiäähän se otti. Tunnustelin jalkaa ettei oo luita murtunnut, kipukin hetken päästä helpotti ja lähdin taas yrittämään raahata raskaampaa hirttä. Kuinkas kävikään, yhen hirren sain muutaman metrin matkan ja lonkkani rupes kipuilemaan. Lopetin eiliseltä siihen...
Tänään aamusta jalkani tuntuivat ihan ok:lta, tai vähän oli jalkapöytä kipiänä. Lähin silloin pihalle jatkamaan hommaa ja jonkinverran sainkin kunnes polvi ja lonkka rupes kummatkin pikkasen vikailemaan.. 
Kirsi tuli tänään Tanskasta ja mullahan oli sen koirat hoidossa. Kävin viemässä koirat hänelle Seinäjoelle jotta en ois täällä rikkomassa itteeni enää lisää hirsien raijaamisen kanssa.. 
S.joella kaupassa kävelin varmaan kuin ankka mutta ei se johtunnu siitä että mua ois kukaan p...eeseen käynny vetämässä, se johtui vain mun jaloista.:)
Mutta huomenna en yritäkkään kantaa mitään raskasta.. Ehkä...

Kuu siellä möllöttää aika täysinäisenä, mitenkähän nukkuminen.. Ei näin valosaan aikaan kuu paljon vaikuta mutta eipä kumminkaa nukuta vielä yhtään vaikka kello on yks.. Väsyttää pirusti mutta kun se ei aina auta nukkumiseeni..