perjantai 20. heinäkuuta 2012

Ehkä...

Nyt tuntuu että kyllä mää tekisin/ oisin  tehnyt vaikka mitä jos selkä ois ihan ehjänä.. Vene ois ollu muutaman päivän vesillä, itepyydettyä kalaa syönnyt, piha ois läpeensä hyvässä kunnossa, puuhuone/ tuleva autokatos ois tyhjänä ja odottelis kääntöä ja Poriin ehkä nyt lähtisin asuntovaunun kans kun jazzit siellä ois.. Mutta eihän se oikeesti niin menis vaikka oisin fyysisestikkin kunnossa.. Kevätpuolesta viikontakaseen asti olin fyysisesti aika hyvässä kunnossa mutta aika vähäisiäpäs tekemiseni oli silläkin aikaa. Tuolla ajalla rahatilanne jossainmäärin rajoitti menemisiäni.. Karkeeasti on niin ettei mielikuvani tulevista tekemisistä tule aina onnistumaan. Menen fyysisesti jostain helposti rikki jos liikaa tekemistä/ menemistä yritän tai sitten ilmennee jotain muuta syytä, raha tms... Nää periaatteessa kertoo mulle että nyt pitäis pikkasen himmailla.. Silloin talon varsinaisessa remonttivaiheessa mulle tuli muutamaan otteeseen muutaman päivän/ viikon jaksoja jolloin ei mitään suoranaista fyysistä vikaa löytynyt mutta hetkien aikana en kertakaikkiaan pystynyt/ jaksanut tehdä mitään vaan lihakseni olivat kouristuksissa. Liikaa ei mun ees kannata haaveilla.
Pidetään siis nyt tulevat tavoitteet kohtuullisina.. Eli, käyn kylällä tänään markkinoilla, ehkä voin illala tai huomenna käydä Kivitipussa, ehkäpä voisin huomenna mennä käymään Soinissa Wanhan ajan päivillä ja sellainen pieni mahdollisuus on että syksyllä voisin käydä katsomassa Strömsön kuvaus ympäristössä..
Notta nyt nuo tavoitteet on kohtuullisessa mittapuussa sillä niissä on ehkä tms. sanaa paljon.:) Ehkä, mahdollisesti, hiukan, pikkasen, niinkuin jne. avoimeksi jättävät, pehmentävät sanat ovat yleensä paljon käytettyjä teksteissä ja puheessani. En voi luvata itsestäni mitään varmaa, toki turhankin usein yritän..

Mutta yks asia on kohdallani varmaa, asia on ehdottomasti EHKÄ...:)

Mutta nyt lähden ehdottomasti yrittään käydä kylällä markkinoilla. En sieltä mitään aio ostaa, ehkä kahvin, lätyn tms., ehkä...
..................................................
Ha haa,, onnistuin... Onnistuin käymään kylällä markkinoilla. Pihasta kun autolla lähdin ei tuntunut pohkeessa mitenkään hyvälle, parin kilometrin jälkeen meinasin kääntyä kokonaan takaisin mutta aattelin sitte sen rapiat kymmenen kilometriä sitkutella, ja sitkuttelinkin.. Lähteissäni kylälle kävely onnistu ihan hyvin ilman kyynässauvaakaan mutta kävely ei siellä ajontakia ihan niinkään hyvin onnistunut, kohtuudella kuitenkin. Pois ajo oli paljon parempi kun virittelin perseen alle tyynyn niin että kipiämpi puoli ei juuri ees penkkiin vastannut.. Noh, mitäs siellä.. Perinteisiä markkinatavaroita siellä oli eri kojuissa, ettei mitään uutta ja mullistavaa. Mitään en kojuista ostannut, paitsi toki söin. Rahaa toki hiukan reissulla meni kun kävin ruokakaupassa kun en tiiä varmaks millonka tältä seuraavaks mihkään pääsenkään jos selkä heittääntyy oikeen huonoks. Ihmisiähän siellä paljolti oli mutta totesinpa etten oo oikeen L.järveläinenkään. Yhen ainaoan ihmisen kanssa siellä puhuin ja muutaman kanssa moikkasin.. Seinäjoen kautta tunnen sen yhdenkin ihmisen jonka kanssa puhuin..  Tavallaan vois illalla mennä kylälle niin ois mahdollisuuksia paikallisten kanssa puhella. Harvan kanssa jota ei mitenkään tiedä alkaa esim. kaupassa puhumaankaan.. Siellä Tulivuorirockissa kuitenkin moni paikallinenkin ois ja siellä saattais alkaa joillekkin puhumaan kun ei kukaan oo heti mihkään menossakaan.. En tieä pitäiskö lähtee itteensä koettelemaan ja koittaa mennä kävellen Kivitippuun asti. 15km sinne ois matkaa, kannattais varmaan ottaa molemmat kyynärsauvat matkaan ja lähtiä kohtuu pian jos sinneasti meinais illaks keritä.:)

Ei kommentteja: