Kiireistä mulle..

Tää viikko on ollu mulle liiankin hektistä enkä kertakaikkiaan pitkää aikaa jaksaisi jos ois näinkään paljon tehtävää. Ehjälle ihmiselle ei tekemisissäni ois ollu liikaa vaan asioitten aiheuttaman mahdollisen väsymyksen sais kuitattua kunnon yöunilla, mutta mää keikun nyt siinä rajoilla että väsymys rupeaa ilmenemään myös fyysisenä jokapaikan kipuna. Alkuviikko on mua uuvuttannut ja etten oikeen kipiäks tulis joutuu tästä eteenpäin muutamia päiviä yrittää pitää semmoisina etten tee oikeen mitään suurempia. Tai eihän kevyehkö fyysinen tekeminen esim. kävely mitenkään erityisesti uuvuttais, paremminkin pitää yrittää pää pitää semmosena ettei siellä ois liikaa mitään epävarmoja asioita, aikatauluja jne.. Eli ei erityisen paljon mitää pakollisia sovittuja aikataulutettuja juttuja kenenkään kanssa... Tai siis ainakaan lisää asioita tuleville päiville, sillä jotain on tullu sovittua tuleviks päiviks..

Toissamaanantaisen kolarin aiheuttamista vammoista..
Onneks siinä suurilta uusilta vammoila taidettiin välttyä, jos ei nitten niskani/ pääni rupea lähiaikoina oirehtimaan ikävämmin. Onhan mulla kyllä ajoittain ollut kolarin jälkeen aivotärähdykselle tyypillisiä oireita että oksennus nousee kurkkuun, huimaa ja pirun paha olo, mutta lähipäivinä on niiden kannalta ollut parempi tilanne. Niska on kolaria edeltävään tilanteeseen nähden usein ns. jumissa, ja tilanne ei silloinkaan ollu ihan normaali.. Ei niskat/pää normaalit oo eikä niistä ikinä normaaleja tuukkaan ja tämä hyväksyttäköön..
Jalat rupeaa oleen aika hyvät ja pikkumatkojen normaalissa kävelystä en heti tuu enää kipeäks. Ei vieläkään tartte aatella useampaa kilometria kävelevänsä mutta nää normaalit sisä/ piha/ kauppakävelyt jo kyllä onnistuu.
Ehkä ikävimpänä asiana viimeisestä kolarista seuras sellainen juttu mikä on ollut ärsyttävä joskus aiemmin mutta ei lähaikoina. Siis tämä asia siitä aiemmasta kolarista peräisin ja siitä muka paranin mutta nyt se p..ele tuli takaisin. Eli kun otan päikkärit, mitkä on mulle usein pakollisia, herättyäni olen kipeä etenkin hartioitten/ niskan/ käsien alueelta. Tai ei se suoranaista kipua oo mutta pistelevä/ turta olo ja pitkään joutuu ns "hehkuttaa" että pääsee ees ylös ja tämän jälkeenkin kestää hyvänaikaa ennenkuin mitään fyysistä suurempaa viittis tehäkkään..

Mm. mun lähipäivien juttuja.. Puheluita & käyntejä vakuutusyhtiöllä, useampi ajo välillä S.joki - L.järvi, käynti Ylivieskassa (onneks kaveri ajo), koiran hoitoon haku (nyt se nukkuu mun kyljessä kiinni;)), toim.terapeutin käynti, fys.terapiassa käynti ja autoliikkeissä käyntejä yms..
Eli mun aikaisempi auto lunestettiin. Pe. auton lunastaja soitti ja hinnasta aikamme väiteltiin ja ma. hän soitti uudestaan, lopulta hyväksyin hänen perjantaisen tarjouksensa. Lunastus hinnaksi tuli tietenkin pienempi mitä autosta alle vuosi sitten maksoin ja oon autoon paljon uutta osaa laittannut etten tietenkään omilleni päässyt mutta.. Mutta sain, tai siis saan kai oikeellisen korvauksen autosta sillä suoralla rahalla saa auton tavallaan halvemmalla kuin silloin jos matkassa on vaihtoauto. Eihän autoliikkeet ees kohtuullistakaan hintaa yleensä tarjoa vaihdossa.. Mutta joo, eli lunastusrahat mulle lähipäivinä maksetaan tilille ja erään autoliikkeen kanssa auton osto sovittiin niin että mää maksan auton sitten kun mulle rahat tulee ja auton omistusoikeus siirtyy sitten, eli nyt mulla on käytössä uus auto.:) Tai uus ja uus, ei se uus oo mutta mulle uus.  Saman ikäinen se on mitä aikaisempi autoni, mielestäni huonomman värinen, paljon laiskempi ja pitemmästi ajettu... Että ehkä taas oikeen hyvä ostos mulla.:) Tai enhän sitä  vielä oo maksannu mutta lähipäivinä..

Viime viikonloppuna kun hain polttopuita pihalta ladosta oli täysikuu juuri noussut ja katoin että ompas nyt komean näköinen. Aikani vaan töllistelin ja sitte mietin että siitä vois nyt saada hyvän kuvan. Ei mitenkään huipusti kuvaus ois silloin jaksattannu mutta hain kumminkin tuvasta kameran ja kävelin pihalta tien toiselle puolen ja muutaman kuvan eri säädöillä näppäsin.Tuvassa sitte katoin että kuva kuunsillasta järvessä on aika hyvä. Sen kuvan sitten julkaisin Facebookissa luonnonvalokuvaajien ryhmässä ja tykkäs siitä ilmeiseti muutkin kun tykkäyksiä sille tuli aika pian useampi sata..

Kolari -14

En oo tänne aikohin mitään kirjoittannut enkä varmaan ois kirjoittannut nytkään jos maanantaista ei ois tapahtunnu.. Eli.
Maanantaina iltapäivästä ajelin S.joelta kotia päin hyvin asiallisesti ja kunnon turvaväliä pitäen. Lapuan kohdilla tuli sitten matkaan äkki stoppaus. Vastakkaisesta suunnasta tuleva auto oli kääntymässä vasemmalle, eli minun kaistani yli, ja hän oli asiallisesti pysähtynyt vilkuttamaan ja odottamaan että vastaantuliat ehtivät alta. Kuitenkin juuri ennen kuin olin kohdalla häneen peräänsä törmäsi vauhdilla auto joka ei ollut ajoissa havainnut pysähtynyttä/ vilkuttavaa autoa. Törmänneellä ei ehkä ollut luultavasti riittävää turvaväliä koska pienellä sivuliikkeellä olisi törmäyksen kyennyt välttämään koska tiekin on niillä kohdin aika leveä.. Tästä törmäyksestä kääntyvä auto sinkoutui minun kaistalle ja poks... Törmäyksen aikana mulla oli nopeutta korkeintaan rajoituksen osoittaman kaheksankymmentä ja sen verran sain koukattua että osuman vaikutuksia sai pikkasen pienenemään verrattuna siihen jos oisin ajanut suoraan. Mutta kovat g-voimat silti autooni tuli...
Tilanne oli niin nopea että väitän että kukaan ei olisi siinä tilenteessa pystynyt törmäystä täysin välttämään.

Kun auto lähti sinkotumaan kaistalleni lähellä, mielessä kerkesi käymään ajatus että osuu varmasti, ja osuihan se. Kuitenkin ehdin siinä parin sekunnin aikana pikkasen iskun kohdistumissuuntaa hiukan paremmaksi saada. Nämä ohjaukset mulla tapahtui täysin automaattisesti selkäytimestä eikä niihin ehtinyt ajatusta ollenkaan, onneks olivat jälkeenpäin miettien ihan oikeat. Eli kun sinkoutumisen näin oli rattini samalla tien laitaan päin eli poispäin törmäävästä autosta ja sitten juuri enen törmäystä tien keskelle päin, jolloin osuma tuli kylkeä pitkin. Jos oisin suorassa ratin pitänyt ja vaan jarruttanut ois osuma tullut jyrkemmässä kulmassa kylkeen nähden ja seuraukset todennäköisemmin pahemmat. Jos taasen oisin ohjauksen toisin päin tehnyt, oisin ehkä osumaa törmänneeseen autooan vähentänny mutta sitten oisin vääjäämättä törmännyt toisiin autoihin.. Eipä pienehkö korjausliikkeet mitä kerkes tekemään ainakaan nyt harmita, jos oisin jotenkin toisin tehnyt ois mulle ja muillekkin voinnu sattua huonomminkin..

Onneks mulla autona oli Volvo V70 mikä on aika kolariturvallinen. Sivu airbag ainakin pokshti ja suojapehmusteverho oli kuskinpuolen sivulle tullut.. Kolariturvallisuus mulla olikin vajaa vuos sitten autoa vaihtaessa aika painavana valintaperiaatteena, että ehkä silloin joku pään sisäinen juttu kuiskutti että tän auton aikana kopsahtaa..

No joo, eli mitään ulkoisia vammoja mulle ei onnettomuudesta tullut mutta isku kuitenkin oli kova ja mua paljon retkautti. Eli listaa kolarin mukanaan tuomista vammoista.

Pää sai melko kovaa iskua. Mm. se kuvattiin, ei ainakaan paljon uutta..
Niskat retkahti lisää.
Vasen olkapää runttaiutui auton kylkeä vasten -> kipeä..
Kädet törmäyshetkellä kiinni ratissa ja ranteet vähän kipiät, vasemman käden pikkusormi väliin aika pahasti.
Alaselän nivelet ajoittain arkoja.
Oikeaan lonkkaniveleen sattuu välillä käveltäessä.
Jalat polvista alaspäin arat. Kävelyssä ajoittain polvet tuntuu ikävältä. Oikean jalan jalkapöytä väliin niin arka että kävelyssä paino pidettävä täysin kantapään varassa. Eilen myös vasemman jalan jalkapöytä niin arka ettei eilen kävelystä tullut oikeen mitään. Tällähetkellä kylläkin jo molemmat jalkapohjat aika ok..

Tällähetkellä vaikuttaa että kolarin iskusta aiheutuneet viat korjaantuvat mutta... Ikäväkyllä jotkut iskusta täräystä saaneet kohdat alkavat myöhemmin tulevaisuudessa vikailemaan herkemmin. Ja pään sisälle mahdollisesti tulleet muutokset eivät välttämättä oireile vielä. Ja kyllä päähän sisälle on varmaan jonkinlaista tärähdystä tullut sillä toissapäivänä jouduin lääkärille menemään kun tuli näitä pään vamman tyypillisiä oireita, hetkittäistä pirunmoista huimausta ja välillä sai oksennusta nieleskellä.. Siellä lääkärissä kylläkin oli jo melko ok olo kun jonotella joutui 2 1/2h ja matkaan lähdössäkin kesti aikaa. Voi kai nuo huimaus ja huono olo johtua niskastakin mutta eipä sinnekkään ois tarvinu lisää retkahdusvammaa tulla, sillä mun hyvin yleinen väsymys johtuu kohta kymmenen vuotta sitten tapahtuneen kolarin aiheuttamasta niskan retkahduksesta..

Kolarin muille osallisille ei sattunut pahasti...

Pelkkää kylkiosumaa mutta heilaus sisälle kuitenkin niin kova että kolottelee useista paikoista...

..................................

Tä tää tääär tääääärrrrr.... .. ttu...  ..tana........ ..kele.............. .......
Eli mullahan ei oo nyt tietenkään autoa kun autoni hinattiin kolarin jälkeen pois, ja en tiedä korjataanko vai lunastetaanko se. No kuitenkin. Uskomuksena mulla on ollut että syyllisen vakuutusyhtiö korvais onnettomuudesta kärsineelle sijaisauton tai korvaisi pakollisista matkoista aiheutunee kulut. Tästä asiasta toissapäivänä yritin syyllisen vakuutusyhtiöön soittaa mutta sinne ei silloin saanut soitettua. Sitten kävin asiasta kysymässä kyseisen vakuutusyhtiön liikkeestä ja sieltä annettiin toinen numero mihin soittaa seuraavana aamuna, eli eilen. Siihen numeroon sitten eilen vastattiinkin ja asian sinne kerroin. Sieltä todettiin että sieltä soittavat minulle takaisin. Noh, jonkin ajan kuluttua puhuin puhelimessa minun vakuutusyhtiön edustajan kanssa ja samaan aikaan sieltä syypään vakuutusyhtistä soitettiin. En tietenkään pystynyt vastaamaan kun puhuin toista puhelua. Puhelun loputtua soitin kyseiseen numeroon mutta sieltä vastasi tietämätön eri henkilö. Tämän jälkeen odotin että sieltä ois mulle soitettu niinkuin lupasivat....  Noh eivät soittaneet...Ja en tiedä milloin soittavatkaan sillä äskön uutisissa kerrottiin että kyseiseltä vakuutusyhtiöltä on tänään työntekijöitten ulosmarssi yt neuvotteluitten takia ja palvelunumerotkaan yhtiöön eivät nyt toimaa...
Mun tuurilla käy niin ettei ne mun autosta mitään korvaa tai ainakin asiasta joutuu taistella pitkään....