En oo aikoihin tänne kirjoittannut ja oon joskus aajatellut etten varmaan enää kirjoitakkaan.. Kirjoitan kuitenkin kun nyt ei tunnu järkevältä oikeen mitään suurempaa tehdä.
Nyt olo on ollu muutamia päiviä hyvin väsynyt ja kipuja taas siellätäällä.. Kipuina mulle ajoittaista tyypillistä jokapuolen kolotusta/ nivelkipuja, käveltäessä ajoittainen jalkapöytien kipu, vasen olkanivel kipeä kättä nostettaessa ja ihan uutena asiana lähipäivinä hetkittäin viiltävänä tuntunut kipu oikealla alavatsassa/ jalan taitekohdassa.. Pelkojahan tyypillisesti on tuosta viimeisestäkin tullut että mikä mahdollisesti vaarallinen mulla siellä on ja milloin sen takia potkasen tyhjää jne.. Todennäköisesti se on kuitenkin vaan lihaksien kramppaantumista kun mun hermotukset ei oo ihan kunnossa.. Tähän ajoittaiseen kokovartalon kipuiluun/ nivelkipuihin vaikuttaa että lähiaikoina on tullut liikaa mulle yritettyä ja tarvittava levon määrä on jäänny pikkasen vähäiseks. Siihen levon määrään ei myöskään auttanut viimeloppuviikon kuutamo vaan tyypillisesti tähän vuodenaikaan kuutamolla mun yö nukkumiset jäi hyvin hataraks, ja päivisin ei kerennyt riittävästi nukkua-> kipuilua. Saattaapa kokonaisvaltaiseen kipuiluun vaikuttaa nää huonohkot syksyiset/ talviset säätkin..
Ja mukavaa, toki välillä on ollut mukavaakin. Mukavaa on välillä normaalistikkin mutta hiukan erilaisempia mukavia hetkiä ollut hirvimetsällä muutamana päivänä mitä jahdissa olen tänäsyksynä käynnyt. Enimmäkseenhän ne pyyntipäivinä on tylsää mutta on päivissä ollut mukana jännittäviä/ mukavia hetkiäkin. En kyllä hirveäkään päässy näkemään mutta kumminkin joskus ois voinnu hirvi kohdalle tulla.. Jännittävää/ mukavaa oli myös viime perjantaina kun käytiin pilkillä. En silloin lohta saanut mutta pari lohta oli kiinni ja kaksi kaveriani molemmat sai lohet. Jännittävyystekiänä eniten sillä reissulla oli jää, kyseinen järvi vielä paria päivää aiemmin lainehti. Käyntihetkellämme jäätä oli 4-6cm, enää ei luultavasti sitäkään. Kelluntapuku mulla oli silloin päällä, jäänaskalit kaulalla ja ei yhtään syvemmänveden päälle mentykkään, mutta tietynlaisen jännityksen jään paukkuminen käveltäessä loi..
Tuvan lattian avattu kohta on nyt maalattu ja avauskohdan ympärillä ollut suojahuone purettu. Pihalla on nyt niin paksusti uutta sepeliä että enään savimaan ei pitäis siitä tulla läpi vaikka keväällä autoa kääntäis samalla paikkaa useasti. Myös pintavesien kaadot on nyt paremmalla mallilla mitä aiemmin.
Tän viikon aikana oon tehnyt mulle ihan maksimaalisen määrän töitä mutta vielä en liikaa, eli oon muistannut käydä välillä sängyssä lepäämässä. Tai oonhan nytkin jokapuolelta vartaloa kivulias mutta nyt kipuja voi pitää tavallisina lihaskipuina ja pikku nivelkipuna, mitkä ainakin mulle on tullut aivovamman jälkeen aiempaa helpommin. Tällähetkellä ei oo varsinaisesti päässä olevasta liiasta miettimisestä/ stressaamisesta yms. johtuvaa ruumiin pahaa kipua ja toivotaan ettei sellaista ikinä tuliskaan. Ei sitä tuliskaan jos elämä pysyy selkeänä/ tavallisena ja osaa ottaa riittävästi lepoa... Niih.. Osais ja muistais.:)
Maanantaina kaivuri siirsi entiset sepelit sivuun ja kohdalta parikymmentä senttiä kärrättiin savensekaista maata pois. Maanantai iltapäivästä laitettiin vanhempieni kanssa pihaan suodatinkangas ja illemmalla auto kävi kippaamassa pihaan pari läjää sepeliä, karkeaa sekä hienompaa. Ti. päivällä kivuri tasasi pihan sepelit karkeasti. Sen jälkeen oon hyvin paljon muokannut kaatoja ja tasillut sepeliä/ pihan multaa, eli lapioinut, kuokkinnut, haravoinnut ja siirrellyt maasta kiviä. Ke. myös vätkkäsin pihan kanssa ja hain Seinäjoelta Uulan maalia, sitä ei oo joka paikassa myynnissä. To. aamusta maalasin lattian ja vähänaikaa pihan kans taas värkkäsin ja sitten lähin Halsualle porukoilleni pötköttelemään, täällä ei voinnut silloin tuvassa olla kun maali haisi jokapuolella vaikka suojamuovihuone maalauskohdan ympärillä olikin.. Illalla tulin tänne mutta jouduin hajun takia evakoitua S.joelle yöks vaikka ikkuna täällä olikin päivän auki. Eilen päivällä sieltä takaisin tulin ja purin suojahuoneen pois. Sen jälkeen heiluin taas pihan parissa. Ja tänäänkin oon ollu aika paljon pihan kimpussa.
Sinänsä on ollut ihan mukavaa olla pihan kimpussa kun sää on ollut mitä mainioin..
Ei tohon kappaleen sanomaan liittyvää mutta muutoin asiat on edennyt/ etenee..
Tällä viikolla tupani lattiaa on osittain avattu ja poistettu lattian alla ollut lahottajasieni, luultavasti kellarisieni.
Jo viime vuonna lahottajasienen huomasin ja ilmankiertoa kellarissa/ lattian alla puhaltimella paransin mutta suuremmat tekemiset sen osalta jäi saamattomuuteni vuoksi tähänasti tekemättä. Ei se lahottaja kyllä ollut ollenkaan enää levennyt vaan paremmin lahottajasienen vaikutusala oli kaventunut mutta nyt asian kuitenkin tuli kunnolla tehtyä kun isäni tuli hommaa tekemään. Asiasta suuri kiitos hänelle. Periaatteessahan olisin homman voinnut ihan itteksenikin tehdä, vaan taitaapi olla niin etten olisi työtä ikinä saannut itsekseni aloitettua kun aloitekyky mulla on mitä on..
Pari päivää työtä meiltä vaan vaati, mutta huomasinpas jo siinäkin ajassa etten kykenisi mitään oikeaa työtä missä on ajatukset mukana useampaa päivää putkeen tekemään.. Sotki jo toi kahden päivän huki nukkumisen... Eilen myöhemmällä iltapäivällä kun olisin päikkärit ehtiny ottamaan ja ruumis ois jo niitä vaatinnut en kyenny nukkumaan vaan "tutisin" sänkyssä. Iltayöstä sai kuitenkin onneks nukahettua että tänäänkin jotain jaksoin.
Tänään äitini tuli yhdessä tekemään kämppääni suursiivousta mikä oli lattiaremontin vuoksi aiheellinen. Siivottavaa oli vaikka lattian avauskohtaan suojahuoneen pressuista/ muoveista teimme niin levisihän pölyä kuitenkin ympäri kämppää, kun sieltä pressuhuoneesta joutui kulkemaan monesti ees sun taas.
Siivous oli varsin onnistunut ja talon alakerta on siivottu nyt kerrasta paremmin kuin aikaisempana aikana mitä tää tupa on mulla ollut. Kiitos äitille.
Tulee eteneen.. Jo vapun aikohin tilasin kaivuria oikomaan pihan kaatoja & sepelikerrosta, mutta ne ei oo kerennyt. Oon soittellutkin niille joskus kesämmällä, ettei ne ollut kyllä asiaa unohtannut. Tänään sieltä soitettiin että ehkä huomenna iltapäivällä tai maanantaina tulee kaivuri pihan kaatoja/ pihan sepelikerrosta yms. laittelemaan.:)
Ja aiemmin.. Rapiat viikko sitten käytiin Annen kanssa pikku reissulla Kuusamossa. Kajaanissa olitiin mennessä yks yö hotellissa ja sieltä mentiin vuokramökille Kuusamoon kolomeks yöks. Perillä käytiin Posiolla Riisitunturilla kierään muutaman kilometrin lenkki ja toisena päivänä käytiin perinteisesti Jyrävällä paistaan makkarat. Muutoinkin aika tavanomaista maisemien kattelua & pikkasen kalastelua. Kalastelu oli nyt mökin viereissä olevalla lammella, ja tulihan sieltä syötävääkin.
Ja toki sitte jotain mikä ei oo niin hyvin.. Mun auto on rikki... Eilen olin kylällä käymässä rautakaupassa ja sieltä pois lähtiessä alko kuulumaan mieletön piipitys ja punasella lukemaan että älä aja, jarrut ei toimi.. No kyllä jarrut kuitenkin riittävästi pitivät ja ajoin korjaamolle koska se oli hyvin lähellä.. Korjaamolla eivät kerenny muuta kuin vikakoodit lukemaan ja sanoivat kattovatsa asiaa tarkemmin lähipäivinä, epäilivät että saattaa olla aika kallis vika/ osa, blaah...
No kuitenkin asiassa positiivista oli aika ja paikka. Hyvä kun vika tuli päälle täällä eikä rapiat viikkoa sitten kun auto oli jossain Raatteentiellä Kuusamonreissulla. Ja aika hyvä kun nyt lähiaikoina ei oo mitään tärkeää menoa minnekkään etäämmälle, pitää siis lähiaikoina laittaa vielä tuota lattiaa. Ja hyvä että isä oli mulla kotona remontoimassa ja haki mut korjaamolta kotia.
Ja fyysisesti oon ollu lähiaikoina mulle aika hyvässä kunnossa.:)
Jyrävää.
Rukatunturi keskellä kaukana.
Piti vielä jälkilisätä tuo kappale sillä tuo on mulle lähiaikojen ehkä paras kappale.. Jotenkin tykkään...
Hellettä on ollu edellisestä kirjotuksesta lähtien lähes joka päivä ja mun tekemiset on yleensä kuumalla hyvin vähäisiä. Eli samaa kuin yleensäkin kuumalla, en oo oikeen suuremmin mitään saanut tehtyä. Tai kyllä mää oon toki jotain tehnyt mutta fyysiset tekemiset on kuumalla ollut aika nollilla. Pelkässä nurmikonleikkuussa on ollu kuumalle ilmalle ihan riitävästi puolifyysistä hommaa.. Muut tekemiset hiukan viileämmässä illassa tai päivällä vilpoisella autolla ajeluita.
Vauhtiajojen ja Tangojen aikaan oon käynny S.joella iltasella pyörähtämässä, ja L.järven kylällä olin illan Tulivorirockissa. Muutamana iltana oon käynyt kalassa tossa vieressä ja saaliina on ollu pääosin pienehköjä Kuhia. Autolla ajot on ollu pääosin tänne lähialueille mutta pari kertaa oon käynny Oulussa.
Toiseen Oulureissuun tuli sisälletettyä pikkusen kaupungilla kiertelyä ja yöpyminen hotellissa. Hotelliksi tuli varaustilanteista johtuen vähän kalliimpi Radisson Blu, mistä olin ajatellut etten ikinä kustannussyistä tule yöpymään.. Mutta kannatti yöpyä, hotelli hyvä, sijainti torin vieressä hyvä ja aamiainen ehkä paras mitä olen missään hotellissa syönyt.
Ja mumms, Oulun syömiset herauttaa nyt suun märäks kun mietin torin kupeessa vanhassa makasiinirakennuksessa olevaa Pannukakkutalon pannaria.. Sekin hyvä paikka ja sinnekin menen uudestaan jos joskus oon Oulussa nälissäni.
Viime viikonloppuna tuli käytyä edellisvuosien tapaan Karvialla Karviapäivillä. Nyt ei iltaohjelmaan asti oltu, eikä niin hirveen kauan yleensäkään Karvialla, vaan reissu otettiin enmmän maakuntamatkailun kannalta. Reissu oli kokonaisuudessaan hyvä ja sillä reissulla tuli taas nähtyä/ oltua kyydissä hienoja/ hauskoja/ vähän erilaisempia autoja.
Tää on hauska, ei jokapäivä tuu vastaan. Taunus Trasit -64
Mun maha on maaliskuisen kolarin jälkeen aika tahdilla kasvanut. Hyvin paljon oon istunut penkillä tai makoillu sohvalla ja tujottanut TV:tä..
Sohvalla paljon makoilu johtuu siitä että mm. alaselkäni kivut ovat lisääntyneet viimeisen kolarin seurauksesta ja kivut on ajoittain liikkumista rajoittaneet. Penkki millä paljon oon joutunut istumaan on auton penkki ja eihän autolla ajo paljon kaloreita kuluttavaa oo, ettei siis mikään ihme että maha kasvaa. Ja onhan se kyllä mukavaa syödä jotain makeaa herkkua kun sohvalla röllöttää ja TV:tä katsoo.:)
Nyt mun selkä on kyllä yllättävänkin hyvässä kunnossa että senpuoleen fyysinenkin tekeminen enemmän onnistuisi mutta nyt siellä on mulle liian kuuma.. Tai ei varsinaisesti se kuumuus mutta suoraa auringonpaistetta en kauaa kestä.
No ei mun kesän tekemiset oikeesti oo mitenkään nollilla ollu vaan lähes jatkuvasti on ollu jotain pikkujuttua mitä pitäis tehdä tai jonnekkin "pitää" mennä. Mielen puolesta tekemisiä on välillä meinannu olla mulle vähän liikaakin ja jos tekemistä on mulle liikaa niin tulen kauttaaltani kipeäksi/ väsähdän.. Ei pakollisia kiirettä oo paljon ollutkaan ja toivotaan ettei semmosia lähiaikoina juuri tuliskaan niin saatan kokovartalon kipuilulta välttyä, mm. yleiset selänkipuilutkin on jo tarpeeks riittäviä..
Viime viikonloppuna tuli oltua Jämsässä Jysärifestareilla. Esiintyjinä siellä oli aika monia hyviä ja muutenkin ihan ok tapahtuma. Säät olivat hyvät ja ennnenkaikkea mökkimme sijainti loistava. Mökkimme sijaitsi lähimpänä alueen pääpottia mitä mikään siellä oleva mökki sijaitsee, pääportille kävelyä mökiltä oli alle sata metriä.
Toisena päivänä siellä rupesin olemaan mulle tyypillisesti liian väsynyt vaikka edellisenä yönä ihan hyvin nukuinkin. Ehkä väsymyksen vuoksi ei lauantaiset esiintyjätkään tuntunut niin hyviltä mitä perjantaina, ja en kyllä lauantaina jaksanutkaan alueella loppuunasti olla..
Perjantai parempi päivä kun siellä oli esiintymässä mm. multimääräisen hyvä Scooter..:)
Paukuttelivat Jysärissä.
Kalastusta järvellä eilen ei häirinnyt muut kalastajat eikä tuuli.. Eikä kyllä kalatkaan..
Keskiviikon ja torstainkin ihan rauhassa otin mutta en osannu riittävän kauan olla kyykkimättä/ ajelematta/ raskaampaa asiaa siirtämättä ja alaselkä on taas jatkuvasti kipeä.. Kyllä kävely nyt onnistuu mutta etenkin kävely raskaalta tuntuu ja jalkaakin jomottaa jatkuvasti..
No tuli torstainakin vähän ajeltua mistä selkä/ lonkka ei oikeen tykkää. Autolla ajoa ei tullut kuin 150 km mutta kun leikkasin pihani nurtsit niin sehän selkää täryttää. Ei selkä kuitenkaan sillon to. iltana mitenkään erikoisen pahana, ettei ajelut ainakaan paljon huonontannut.
Eilen sitten jouduin naapurimökin pihan nurmikot leikkaamaan kun oon jo aiemmin mennyt lupaamaan että ne joskus leikkelen. No ei tästäkään töyssytyksestä vielä juuri mitään mutta.. Illemmalla komia tyyni keli ja teki mieli lähteä järvelle..
Järvessä vesi matalalla ja mun raskas vene ei niin hyvässä ranturissa ja vähän kaukana vesirajasta. Yksin sen veneen vesillelasku/ nosto, vaikka vene ei mikään iso ookkaan, ei oo mikään maailman helpoin homma. Kuitenkin aattelin että pikkuhiljaa sitä koitan siirrättää niin ettei selälleni mitään raskasta liikettä tulis. Mulla ei ollu vielä ees kalavahkeitä mukana kun aattelin että haen ne myöhemmin jos veneen hyvin vesille saan/ moottori toimii jne.. No melko asiallisesti veneen sain ohi ranturista mutta kun vesi matalalla niin sittenhän tuli välillä kiskottua senverran kovin että otsan verisuonet meinas poksahtaa.:) Sitten kun vene vesillä siirsin vähänmatkaa veneranturia ja lykätä/ nostaa sai silloinkin välistä kunnolla. Tässä vaiheessa aattelin että koitampas ajaa moottorilla että toimiiko se nyt kunnolla, ennenkö käyn kotosalta hakemassa kalavärkit. Hyvin kone lähti käyntiin ja kun käyntiääni ei oo ihan tasainen niin aattelin että käympäs vähänmatkaa kovempaakin kuin uistelunopeutta ajamassa. Yksin kun kovempaa koitin ajaa niin totesin ettei sillä yksin kannata ees täysillä yrittääkkään ajaa.
Vaikka moottorin säätö on niin lähellä venettä kuin saa niin silti vene "keulii" eikä lähde liukuun ollenkaan-> kova pärinä, iso aalto ja vene ei kulje juuri uistelunopeutta kovempaa. Saattaapi yksinkertaisesti olla tuo moottori on liian pienitehoinen liukuun saattaakseen noin raskasta venettä.. No kumminki, kulkee se periaatteessa uistelunopeutta, eli tyhjäkäynnille uistelunopeutteen päästin moottorin kun se oli vähän lämmennyt, aattelin kuulostella miten kone käy tyhjäkäynnillä. No ei käynny ollenkaan vaan aikalailla heti sammui. Aikani moottoria ulapalla käyntiin nykin ja v..ttu p....leet &¤"%# pyöri päässä... Viimei se kumminki onneks lähti käyntii ja heti lähtörantaan ajoin enkä enää kalaanlähtöä enää aatellutkaan.
Veneen sain viimen takasin ranturiin hilattua, vaikkakin välillä sai lykätä/ vääntää aika kunnolla. Noh, sitten kun vene ylhällä muistin ettenhän mää ollu muistannu avata moottorin tankin ilmaruuvia-> alipaine-> mistä mahdollinen koneen sammuminen..
En kuitenkaan enää uudestaan venettä vesille yrittänytkään laskea sillä selkän tuntui jo vähän ikävältä. Mutta silloinkin totesin että vanha sanonta pitää kyllä hyvin paikkaansa, "tyhmästä päästä kärsii koko ruppi".. Tyhymän pään, eli mielen yltiömäisten kuvitelmien tilaani nähden, yleensä ees lähin venettä vesille yrittämään. Tyhymän pään, eli muistamattomuuden vuoksi sitä ilmaruuvia en ollu avannu ja nykin kohtuu kauan konetta turhaan järvellä käyntiin, ja siitähän kiertoliikettä mun selälle. Ja tietysihän sitä harvan pään takia kerää pikkasen masennusta itelle kun mikään ei tyypillisesti onnistu...
Jooh. En tiedä mitä tänänkään sitten yrittäisin tehdä. Järvelle vois sään kannalta yrittää lähteä, varmaan parempi ettei yritäkkään kun siilloinkaan ei kaikki kuitenkaan onnistu, etenkään kun selkä on jo valmiiks kipeä. S.joelle voisin Annelle mennä, en tiedä kannattaako sekään sillä sinne ois pätkä ajoa ja mulla on hoitokoira joka sielä ei oo ollut. Voisin olla illan täällä kotosalla, sekään ei hyvä kun täällä itekseni varmaan eniten ittäni masentelen...
Ja aikataulut masentaa, kaivuri jonka yli kuukausi sitten oon tilannu pihaani oikomaan ei oo ehtinny käymään vieläkään...
Taas "saan" etupäässä maata muutaman päivän, tai korkeintaan pikkusen töpötellä pihalla. Nimittäin alaselkäni toissayönä säkeenty taas niin ilkeäksi ettei nyt kävely oikeen mukavalta tunnu. Selkänihän oli jo tässä hetki taaksepäin niinkin hyvässä kunnossa että kävely ihan hyvin kulki ja jopa koukistelut jollainmuotoa onnistuivat. Tai ei tietenkään mitään yhtään raskaampaa tarttennu nostaa mutta kumminkin, nurmikonkin pystyin päristämään muutama päivä sitten..
Ehkä alaselkäni säkeenty siitä kun toissapäivänä kasvimaata perkkasin ja kylvin, elikkä koukistelin. Ei selkä heti kyykkimisten jälkeen kivuliaasti juilinnut vaan kipu alaselkään alkoi tulla vasta yöllä, mutta ehkä kivut kuitenkin kyykistelyistä johtuvat..
Eilinen päivä ei varmaan varsinaisesti hyvää selällä tehnyt vaikka ei kai erityisemmin pahentanutkaan. Selkä ei päässyt juuri puhtaasti lepäämään, vaan mahdollista "paranemista" hidasti päivän. Ajoin eilen autolla aika pitkästi kun käytin aitiä eilen Oulussa sairaalassa.. Ajo kyllä onnistui ihan hyvin eikä matkaa tarvinnut jatkuvasti pysäyttää jaloittelun/ rupin oikaisun vuoksi, että on selkä joskus pahempanakin ollut..
Sais vaikka tulla nyt se kk. sitte tilaamani kaivuri pihan kaatoja ja pihan sepelikerrosta laittelemaan. Siinä hommassa mun ei tarvis muuta kun vaikka makuuasenosta huudella mitä tehdä ja homma etenis.:)
Pääskyset laulelee, voikukat kukkii, perhosia sillointällöin näkyy, on lämmin ja ennenkaikkea selvin kesän merkki, usein pärisee.. Joo pärisee äänellä josta niin maan p..leesti tykkään..
Eli ruohonleikkurit pärisee, ne kuuluu kyllä pakosta suomen kesään ja naapurit on nyt ruvennu ensimmäisiä nurmikoita leikkaamaan. Ite en oo vielä nurmikkoa leikannu kun mulla ei vielä oo nurtsi niin pitkää että sitä ois vielä mitään järkeä leikata, mutta ehkä ens viikon puolenvälin jälkeen joutuu nurtsia leikata. Siis jos leikkaus selkäni takia onnistuu..
Kyllä kävely periaatteessa nyt onnistuu ja ainakin auton penkillä pystyy kohtuumatkan ihan hyvin istumaan, mutta. Eilen menin S.joelle autolla ja siinä vaiheessa ei tuntunut mitenkään erikoiselta, mutta kun siellä lähdin kävelemään kauppaan Prismaan missä joutuu vähän kävellä, niin kävely oli kyllä aika hiipimistä ja pysähtyä joutui monesti. Etenkin jaloista vaan oli voimat kateissa ja lihaksia yhäaikaa poltteli ja kylmötti. Tosin persepuolelle oli vaan kylymä.:)
Muta lisää siitä pärinästä. Mää en pääse enää pärinää täysin karkuun vaikka lähtisin järvelle kalaan. Hain nimittäin toissapäivänä veneeseen käytetyn pikku polttomoottorin ja sehän pärisee.:) Sen verran vaan mun veneessä vedenvastusta ettei sähkömoottorin akku oikeen kauaa riitä -> polttomoottori. Ja on se vene soutamiseen turhan raskas, etenkin nykyisen kuntoiselle selälleni.. Tosin en mää varmaks tiedä pääsenkö moottorillakaan uistinta järvelle vetämään sillä en tiedä voinko pitempää aikaa selkäni vuoksi veneessä istua, mutta toivotaan nyt ainakin parasta..
Mieliala tipahti tänään pikkasen alaspäin, sehän on viimeaikoina ollutkin niiin yläällä että varaahan ois..
Eli tänään mulla oli fysioterapia ja siellä tuumattiin, vaihteeks eilen rikkomastani selästä että vika on aika todennäköisesti välilevyssä. Välilevyähän ei saa vissiin yleensä ainakaan ennalleen hoidettua ja pahimmillaan semmonen vika voi viedä kävelykyvyn.
Välilevyn pullistuminenhan ei tietenkään yhtä-äkkiä tuu vaan se vaatii pidemmän ajan asentovirhettä selkärangassa. Semmoinen pidemmän aikainen virhehän on mun alaselässä selässä ollu 10v., siitä ensimmäisestä pahasta kolarista lähtien. Aika useinhan selkäni on tämän tapauksen jälkeen alaselästäkin rikki ja tällöin ei oo aina kävelykään hyvin onnistunut.. Eikä kyllä tietenkään siitä maaliskuisesta kolarista mitään apua kyseiselle kohtaan, sillä perse pysyi aika paikoillaan penkissä ja yläkroppa liikkui voimakkaasti vasempaan jolloin sivuttaisvääntöä alaselkään tuli.
No jos tämäpaikka ajanmittaa muka hyväks korjautuiskin niin jatkossa mun tulis muistaa etten mitään ees puoliraskasta yritä siirtää niin että alaselkään tulis kuormitusta. Niin muistaa taas.. Onhan mulle asiasta useinkin aiemmin kerrottu etten sais fyysisestikään mitää liikaa yrittää runnoa ja aijoittain asian ymmärränkin, mutta joskus se pakkaa unohtumaan... Nimittän meillä aivovammaisilla, joillain muillakin kuin mulla, tulee herkästi semmonen vimma jos apua ei samalla sekunnilla tule, että "pirä p..kele tunkkis, ei tartte auttaa", ja sitten naps jostain puolelta kroppaa kun tekee liiallisesta kiskaisusta tms. Muillaki kun mm. tänään kävin kahvilla av:eisen kaverini kanssa, joka oli muutama päivä sitten rikonnyt ehjemmän kätensä olkapäätä niin että se ehkä leikkauksen vaatii ja toipuminen siitä ois pitkä ja käsi ei välttämättä entiselleen palaa.
Hänellä olan rikkoontuminen oli tulut niin, kun teräskontin alla olevaa lankkua ois pitännyt vähän siirtää kontin siirron yhteydessä. Paikalla oli konttia siirtämässä kaivuri ja kaverini oli lankun siirrosta koneen kuskille sanonut mutta kuski ei ollut heti lankkua siirtännyt. Tällöin kaverini oli ottanut lankusta käsin kiinni ja kunnolla kiskassu -> olkapää napps.. Eli av -> pikkasen hätäisyyttä/ vimmaa hänellä kuten myös usein minulla. Tai av:han on toki aina mutta sitä "vimmaa" vaan joskus.:) No joo, eli oman selkäni eilen itse rikon kun nakkelin mun kaadetun kuusen oksia läjään takapihalle, osa oksista on aika isoja (yli 4m pitkiä ja liki kymmentä senttiä paksuja tyvestä) ja pikksen mulla oli sitä vimmaa selän poksahtamisen hetkellä mukana..
Mutta jooh, onhan nyt ihan hyviäkin juttuja. Mm. puheltiin sen kaverini kanssa että meistä sais koottua yhden melko ehjän henkilön kun ottais sen jalat/ selän ja mun kädet ja pään sisältä valikoistais kummaltakin ehjempiä kohtia, selkäni on ollut joskun huonompikin mitä tällä hetkellä, vaikka kävelyni onkin nyt aika töpöttelyä onnistuu kuitenkin lyhyitten matkojen kävely, yöllä kovassa tuulessa ei tarvinnut jännittää kuusen kaatumista sillä sehän on jo nurin, ja,, aurinko paistaa ja vuodeaika on mukava ja.. ja, autoni toimii ainakin vielä ja ja ja, onhan noita.:)
..............................................
Pelottaa...
Nyt taas pelottaa että joudunko tulevaisuudessa tästä paikasta luopumaan.. Asiasta oon tänne joskus kirjoittannut, että ehkä mun pitäis tästä paikasta luopua sillä alaselkäni/ lonkkani aikaisemmat pahemmat rikkoontumisetkin liittyy tähän paikkaan. Täsä paikas on vieläkin tekemättömiä hiukan raskaampia tekemisiä ja tulee olemaan aina, ja tää paikka ei tuu valmiimaks jos mää en joskus jotain yritä fyysisestikin tehdä..
Tai tulishan kyllä jos osaisin/ kehtaisin odottaa ja apua pyytää mutta kun sekään ei mulla helposti onnistu.. Oon niin hätäinen että yritän jotain typerääki ite tehdä ja en kehtaa apua pyytää, kun sisimmässä haluan muille esittää että määkin muka johonkin pystyn, siis enempään mitä oikeasti nykyiselläni kykenenkään.
Kuvittelen että muka voin nykyääkin jotain oppia mutta ompa mun oppiminen itsestä ollut lähivuosina kuitenkin aika hataraa. Alaselkää kun oon täällä aiemmin rikki saanut mm. hirsien siirrosta, sementtisäkin siirrosta ja kivien siirroista, niin oon varmasti silloinkin päätttänyt etten mitään raskaahkoa yritäkkään enää siirtää. Mutta eih, aina jonkin ajan päästä kuitenkin jotain uutta yritän ja sitten selkä naps... Onhan selkä kyllä jokaisen kerran jälkeen keveämmästä liikkeestä säkeentynyt, etten ihan aikaisemman raskuista oole yrittänytkään siirtää mutta.. Selkäni ei ole ikinä edellisistäkään "napsahduksista" tilannetta edeltävään kuntoonkaan täysin palautunnut että..
Tulevaisuudessa jos selkä taas jotenkin korjaantuu tulis keskipainoisten juttujen siirtelyäkin välttää sillä normaalielämä käy hyvin hankalaksi jos tilanne olisi tästä huonompaa...
Jos mieleni täyttyy liiaksi tekemättömillä teoilla ja asioilla joista ei varmaksi tiedä niin silloinhan mulle tulee koko vartalossa olevaa kipua/ väsymystä tai sitten masennusta. Erilaisia asiota saan tukittua päähäni liikaa missä tahansa että senpuoleen tää paikka ihan ok. Mieleni aioitten puolesta oon pääni saanut nykyään pysymään kohtuullisesti aisoissa, että jotain hyvääkin, mutta mutta..
Mun elämä tulee aina olemaan tasapainoilua mielen kanssa, mm. etten yritä tehdä fyysisestikkään liian raskasta, vaan tulis ymmärtää että oon sairaseläkkeellä ihan syystä..
Kyseisen asiankin oon tänne aiemmin kirjoittanut, että muista Marko taas. Muista muista muista..:)
Ei mieli oo nyt lähiaikoina muulloinkaan mitenkään huipussaan ollut vanhempieni sairasteluitten takia, mutta.. Tänhetken mielipaha johtuu kuusesta. Pihani kuusesta joka oli mielestäni niin hieno että tän tuvan ostoon aikoinaan se vaikutti erittäin positiivisesti. Eli en tiedä asuisinko nyt tässä ilman että se kuusi ois pihassa ollut. Nimenomaa ollut.. Se kuusi kaadettiin tänään...:´(
Kuusi oli Suomen itsenäisyyden 50 v. juhlakuusi eli se on istutettu v. -67. Eihän se oo siis vielä puun iälle mitään se aika mitä se on tuossa ehtinyt kasvaa mutta oli se hämmästyttävän suuri ikäisekseen. Tai ei se mitenkään hirmupitkä ollut mutta paksuutta tyvessä oli kyllä paljon, sillä vuosirenkaat olivat joiltain vuosilta yli sentin paksuisia.
Puun kaatoon lopulta päädyin sillä nykyään tuulet ovat joskus kovia ja tulevaisuudessa todennäköisesti tuulet tulevat yltymään. Eli kaatumista tuulessa pelkäsin sillä se olisi ylettynyt kaatumaan pitkästi minun taloni päälle sekä myös naapuritalon päälle. Lisäksi kun toisenpuolen naapurit puhuvat heidänpuolella muutamien puidensa kaatamisesta niin silloinhan sieltäsuunnalta tuleva tuuli oisi osunut kuuseeni pahemmin, ja jos se sieltäsuunnalta olevassa tuulessa olisi kaatunut olisi se kaatunut nimenomaan naapuritalon päälle..
Tai ehkä suurin syy kuusen kaatamiseen oli lähinaapurini lähes joka keskustelussa mustaminen mainita, tai paremmin muistamattomuus että hän on jo usein asiat sanonut (92v.), että paikalla aiemmin olleeseen puuhun on salama iskennyt ja että tuulet on yltynnyt että puut kaatuu talojen päälle ja hormit ei vedä jos puita liian lähellä taloa ja näköestettä ja ja..... Tosia nuo hänenpuhumansa asiat kyllä ovat ettei sen puoleen..
No jokatapauksessa pelko kuusen kaatumisesta tai salaman iskemisestä on minulle tullut niin paljon että pihapuiden kaatajan soitin ja nyt hieno kuusi on nurin...
Mun tuurilla salama iskee heti ensimmäisessä ukkosessa suoraan taloon sillä nyt talon katto on korkein kohta pihapiirissä.
Tänä vuonna tuli käytyä Kilpisjärvellä Vain 2 kalaa pilkkikilpailuissa, eihän taaskaan reissu ihan kympillä onnistunut vaika auto nyt matkan kestikin.
Kisat siellä oli lauantaina ja sunnuntaina, ja sinnepäin lähettiin Annen kans jo torstaina koska matka on pitkä ja matkaa en kerrasta enään aja. Torstaiyöks mentiin Ouluun Kylpylähotelli Edeniin ja siellä oli ihan sopivaa ja saunat lämpimiä. Perjantaina aamusta sieltä lähdettiin ajamaan pitkää matkaa perille ja alkuillasta perille saavuttiin ja matka meni hyvin kun tietkin oli koko matkan sulia ja lähes kokomatkalta kuivia.
Majoitteena meillä sinne oli teltta jossa sisällä kaasulla toimiva säteilylämmitin. Muutama vuotta sitten siellä oon teltalla ollutkin ja kohtalaisesti tarjennut, mutta mutta.. Viimeisen kerran paikalla oon ollut asuntovaunulla kun aikoinani oon varmaan päättänny etten sinne telttamajoitukseen tarkene lähtiä. Olin siis nyt teltta-asian unohtannu ja teltan kanssa siellä oltiin ja yöllä oli kylymä.. Päätös siis taas, en enää taaskaan ikinä lähde kyseiseen tapahtumaan teltan kans. Jospa nyt asian muistais kun muistiin kirjoitan.:)
Asunto autoja ja vaunuja muttei jostain syystä telttoja.:)
"Lämpönen" teltta keskellä
Lauantaina sieltä sitten soitettiin Muonista paluumatkaa varten sunnuntaiksi varaamaamme pikku mökkin vuokraajalle, että voisko mökkiin tulla jo tänään, onneks voi.. Pilkkikilpailuissa iltapäivällä kuitenkin Kilpiksellä käytiin. Pilkilläkään ei ihan kilpailun loppuun tarjettu olla, eikä tietenkään saatu kalaakaan. Mutta ei lauantain kisoissa hyväksyttävää kalaa saannut kukaan muukaan muutamasta sadasta jäällä olleesta pilkkijästä. Ne kisathan on siten tehty ettei sieltä monesti saada kisoissa montakaan kalaa vaan suurinosa hyvistä palkinnoista menee osallistuneiden kesken arpomalla. Huono kalasaldo on saatu aikaan niin että pilkkialue on pieni jolloin pikkijät veri vieressä, Kisat kun alkaa niin säikähtäähän alla olevat kalat sitä kairojen jyminää ja lähtevät rauhallisimmille vesille. Ja on pilkkipaikka kyllä liian syvän veden päälläkin.. Kisojen jälkeen sitten lähdettiin ajelemaan Muonioon lämpöiseen mökkiin.
Annella oli silloin lauanaina synttärit ja ne oli varmaan ikimuistettavat, nimittän ainakin kylymä on ollu heti kun vuorokausi vaihtui perjantaista lauantaiks.:)
Aika monta pilkkijää kohtuu pienellä alueella.
Sunnuntai meni sitten etupäässä mökillä itteään sulatellessa ja lepäillessä. Hyvässä rantasaunassa silloin käytiin ja Anne kävi avannossakin, ite en tarennu muuta kuin jalakoja vähän matkaa kastella.
Maanantaina aamusta lähettiin ajelemaan kotia kohti. Ajaminen ei niin pitkää matkaa ois mulla varmasti onnistunutkaan jos ei ois ollu edellistä lepopäivää, ajokeli niin hyvä ja auto mukava ajaa matka-ajossa. Illalla sitten saavuttiin tänne ja jaksoin ajaa koko matkan, toki aika-ajoin pysähdellen. Ajaa kyllä tuttuja maanteitä jaksan pitkästikin sillä maantieajossa ei oo liikaa mietittäviä asioita. Jos etteen tulevia asioita normielämässäkin joudun miettimään paljon niin silloin mulle tulee väsymys hyvin pian, ja väsyneenähä en vois ajaa.. (Esim. tää kirjoitus paljon väsyttävämpää mulle mitä ajaminen) No kumminkin, hyvä että tultiin vasta maanantaina kun sunnuntaina täällä oli satannut yli kakskymmentä senttiä lunta ja tietkin silloin lossussa. Vielä tullessakin täällä näkyi jopa joillain katoilla pikkasen lunta, mutta tiet oli onneks kokonaan sulat.
Ja siitä maaliskuisesta kolarista seuranneista vammoista, alaselkä oli kipeä kun pitkään autossa istui ja niska oli ajoittain kipeä muttei matkasta juuri kipeämpi mitä se on monesti muulloin, polvet siinä kolarissa lisää säkeentyivät ja oli lähellä ettei niiden vuoksi jossain vaiheessa joutunut kävelyä lopettamaan. Mutten kokonaan joutunut että nekin jo melko ok. Niin ja arpaonnikaan ei tapahtumassa suosinnu, ei siis tullu voitettua moottorikelkkaa, mönkijää, perämoottoria jms. mitään muutakaan sieltä, byyh..
Enpä oo tänne pitkään aikaan kirjoittannu ja nyt kirjoitan taas.:) Asiana kun on niin multimääräisen tärkeä että kuka on Studio Killersin laulaja..
Asia nousi kaverinki kanssa puheeks ja sanoin että oiskohan se 22-pistepirkon laulaja. No hän oli veikannut että The Crash yhtyeen laulaja ois Studio Killersin laulaja. Sitten Juutuubista 22-pirkkoa soimaan ja että joo, voi olla.. Sitte The Crashia soimaan, mää en muka muistanut kokoonpanolta mitään, mutta biisit oli myös mulle tuttuja ja toteamus että joo, sama mies kuin Studio Killersissä. Sitte kaverini kysyi että muistanko mikä 22-Pirkon laulajan nimi on. Sanoin että en tosiaan muista mutta mieleeni putkahti nimi Teemu Brunila. Nimi googleen ja kash. Sehän on sen The Crashin laulaja ja siitä yhtyeestä en muka tienyt mitään, laulajan nimen kumminkin tiesin.:)
No jooh, eihän Studio Killersin laulajan oikea tieto oo niin tuikitarpeellista että asian epätietoisuuden vuoksi tarvii uniansa menettää ja kaikki kolme on hyviä.:)
Ja elämä muuten:
Nukkumiset mulla on pidemmän aikaa kohtuullisesti onnistuneet mutta muutama yö takaperin on ollut pikkasen tihkeitä. Parin iltana otin nukkumista tasoittavan napin ja niinäöinä nukkumiset onnistui ihan hyvin ja uskon että onnistuu ok ilman nappejakin.
Kipuiluni ja väsymyksenihän kulkevat pitkälti käsi kädessä. Eli ruumista on myös lähoaikoina kolottanu sieltä sun täältä. Mutta tässäkin asiassa olen menossa parempaan suuntaan enkä enää niinpaljon kipuile mitä muutama päivä sitten. Rapiat viikko sitten yritin liikaa jotain konkreettista hommaa tehdä ja tulevat tekemiset pyörivä mielessä liikaa, että siitä väsyä..
Viimekolari ei enää konkreettisesti tunnu muuta kuin kävelyssä, polvet ei oo vieläkään ihan entisellään. Myös niskani on todennäköisesti kolarista johtuein enemmän kipeänä nyt mitä ennen. Niskastahan toki väsymystä/ huonoa oloa mutta nämäthän on mulle jo ennestään liiankin tuttuja..
Mutta kesä, sieltä se tulee..Tää on mielestäni parasta vuodenaikaa kun kesä on kohta tulollaan.:)
Tää viikko on ollu mulle liiankin hektistä enkä kertakaikkiaan pitkää aikaa jaksaisi jos ois näinkään paljon tehtävää. Ehjälle ihmiselle ei tekemisissäni ois ollu liikaa vaan asioitten aiheuttaman mahdollisen väsymyksen sais kuitattua kunnon yöunilla, mutta mää keikun nyt siinä rajoilla että väsymys rupeaa ilmenemään myös fyysisenä jokapaikan kipuna. Alkuviikko on mua uuvuttannut ja etten oikeen kipiäks tulis joutuu tästä eteenpäin muutamia päiviä yrittää pitää semmoisina etten tee oikeen mitään suurempia. Tai eihän kevyehkö fyysinen tekeminen esim. kävely mitenkään erityisesti uuvuttais, paremminkin pitää yrittää pää pitää semmosena ettei siellä ois liikaa mitään epävarmoja asioita, aikatauluja jne.. Eli ei erityisen paljon mitää pakollisia sovittuja aikataulutettuja juttuja kenenkään kanssa... Tai siis ainakaan lisää asioita tuleville päiville, sillä jotain on tullu sovittua tuleviks päiviks..
Toissamaanantaisen kolarin aiheuttamista vammoista..
Onneks siinä suurilta uusilta vammoila taidettiin välttyä, jos ei nitten niskani/ pääni rupea lähiaikoina oirehtimaan ikävämmin. Onhan mulla kyllä ajoittain ollut kolarin jälkeen aivotärähdykselle tyypillisiä oireita että oksennus nousee kurkkuun, huimaa ja pirun paha olo, mutta lähipäivinä on niiden kannalta ollut parempi tilanne. Niska on kolaria edeltävään tilanteeseen nähden usein ns. jumissa, ja tilanne ei silloinkaan ollu ihan normaali.. Ei niskat/pää normaalit oo eikä niistä ikinä normaaleja tuukkaan ja tämä hyväksyttäköön..
Jalat rupeaa oleen aika hyvät ja pikkumatkojen normaalissa kävelystä en heti tuu enää kipeäks. Ei vieläkään tartte aatella useampaa kilometria kävelevänsä mutta nää normaalit sisä/ piha/ kauppakävelyt jo kyllä onnistuu.
Ehkä ikävimpänä asiana viimeisestä kolarista seuras sellainen juttu mikä on ollut ärsyttävä joskus aiemmin mutta ei lähaikoina. Siis tämä asia siitä aiemmasta kolarista peräisin ja siitä muka paranin mutta nyt se p..ele tuli takaisin. Eli kun otan päikkärit, mitkä on mulle usein pakollisia, herättyäni olen kipeä etenkin hartioitten/ niskan/ käsien alueelta. Tai ei se suoranaista kipua oo mutta pistelevä/ turta olo ja pitkään joutuu ns "hehkuttaa" että pääsee ees ylös ja tämän jälkeenkin kestää hyvänaikaa ennenkuin mitään fyysistä suurempaa viittis tehäkkään..
Mm. mun lähipäivien juttuja.. Puheluita & käyntejä vakuutusyhtiöllä, useampi ajo välillä S.joki - L.järvi, käynti Ylivieskassa (onneks kaveri ajo), koiran hoitoon haku (nyt se nukkuu mun kyljessä kiinni;)), toim.terapeutin käynti, fys.terapiassa käynti ja autoliikkeissä käyntejä yms..
Eli mun aikaisempi auto lunestettiin. Pe. auton lunastaja soitti ja hinnasta aikamme väiteltiin ja ma. hän soitti uudestaan, lopulta hyväksyin hänen perjantaisen tarjouksensa. Lunastus hinnaksi tuli tietenkin pienempi mitä autosta alle vuosi sitten maksoin ja oon autoon paljon uutta osaa laittannut etten tietenkään omilleni päässyt mutta.. Mutta sain, tai siis saan kai oikeellisen korvauksen autosta sillä suoralla rahalla saa auton tavallaan halvemmalla kuin silloin jos matkassa on vaihtoauto. Eihän autoliikkeet ees kohtuullistakaan hintaa yleensä tarjoa vaihdossa.. Mutta joo, eli lunastusrahat mulle lähipäivinä maksetaan tilille ja erään autoliikkeen kanssa auton osto sovittiin niin että mää maksan auton sitten kun mulle rahat tulee ja auton omistusoikeus siirtyy sitten, eli nyt mulla on käytössä uus auto.:) Tai uus ja uus, ei se uus oo mutta mulle uus. Saman ikäinen se on mitä aikaisempi autoni, mielestäni huonomman värinen, paljon laiskempi ja pitemmästi ajettu... Että ehkä taas oikeen hyvä ostos mulla.:) Tai enhän sitä vielä oo maksannu mutta lähipäivinä..
Viime viikonloppuna kun hain polttopuita pihalta ladosta oli täysikuu juuri noussut ja katoin että ompas nyt komean näköinen. Aikani vaan töllistelin ja sitte mietin että siitä vois nyt saada hyvän kuvan. Ei mitenkään huipusti kuvaus ois silloin jaksattannu mutta hain kumminkin tuvasta kameran ja kävelin pihalta tien toiselle puolen ja muutaman kuvan eri säädöillä näppäsin.Tuvassa sitte katoin että kuva kuunsillasta järvessä on aika hyvä. Sen kuvan sitten julkaisin Facebookissa luonnonvalokuvaajien ryhmässä ja tykkäs siitä ilmeiseti muutkin kun tykkäyksiä sille tuli aika pian useampi sata..
En oo tänne aikohin mitään kirjoittannut enkä varmaan ois kirjoittannut nytkään jos maanantaista ei ois tapahtunnu.. Eli.
Maanantaina iltapäivästä ajelin S.joelta kotia päin hyvin asiallisesti ja kunnon turvaväliä pitäen. Lapuan kohdilla tuli sitten matkaan äkki stoppaus. Vastakkaisesta suunnasta tuleva auto oli kääntymässä vasemmalle, eli minun kaistani yli, ja hän oli asiallisesti pysähtynyt vilkuttamaan ja odottamaan että vastaantuliat ehtivät alta. Kuitenkin juuri ennen kuin olin kohdalla häneen peräänsä törmäsi vauhdilla auto joka ei ollut ajoissa havainnut pysähtynyttä/ vilkuttavaa autoa. Törmänneellä ei ehkä ollut luultavasti riittävää turvaväliä koska pienellä sivuliikkeellä olisi törmäyksen kyennyt välttämään koska tiekin on niillä kohdin aika leveä.. Tästä törmäyksestä kääntyvä auto sinkoutui minun kaistalle ja poks... Törmäyksen aikana mulla oli nopeutta korkeintaan rajoituksen osoittaman kaheksankymmentä ja sen verran sain koukattua että osuman vaikutuksia sai pikkasen pienenemään verrattuna siihen jos oisin ajanut suoraan. Mutta kovat g-voimat silti autooni tuli...
Tilanne oli niin nopea että väitän että kukaan ei olisi siinä tilenteessa pystynyt törmäystä täysin välttämään.
Kun auto lähti sinkotumaan kaistalleni lähellä, mielessä kerkesi käymään ajatus että osuu varmasti, ja osuihan se. Kuitenkin ehdin siinä parin sekunnin aikana pikkasen iskun kohdistumissuuntaa hiukan paremmaksi saada. Nämä ohjaukset mulla tapahtui täysin automaattisesti selkäytimestä eikä niihin ehtinyt ajatusta ollenkaan, onneks olivat jälkeenpäin miettien ihan oikeat. Eli kun sinkoutumisen näin oli rattini samalla tien laitaan päin eli poispäin törmäävästä autosta ja sitten juuri enen törmäystä tien keskelle päin, jolloin osuma tuli kylkeä pitkin. Jos oisin suorassa ratin pitänyt ja vaan jarruttanut ois osuma tullut jyrkemmässä kulmassa kylkeen nähden ja seuraukset todennäköisemmin pahemmat. Jos taasen oisin ohjauksen toisin päin tehnyt, oisin ehkä osumaa törmänneeseen autooan vähentänny mutta sitten oisin vääjäämättä törmännyt toisiin autoihin.. Eipä pienehkö korjausliikkeet mitä kerkes tekemään ainakaan nyt harmita, jos oisin jotenkin toisin tehnyt ois mulle ja muillekkin voinnu sattua huonomminkin..
Onneks mulla autona oli Volvo V70 mikä on aika kolariturvallinen. Sivu airbag ainakin pokshti ja suojapehmusteverho oli kuskinpuolen sivulle tullut.. Kolariturvallisuus mulla olikin vajaa vuos sitten autoa vaihtaessa aika painavana valintaperiaatteena, että ehkä silloin joku pään sisäinen juttu kuiskutti että tän auton aikana kopsahtaa..
No joo, eli mitään ulkoisia vammoja mulle ei onnettomuudesta tullut mutta isku kuitenkin oli kova ja mua paljon retkautti. Eli listaa kolarin mukanaan tuomista vammoista.
Pää sai melko kovaa iskua. Mm. se kuvattiin, ei ainakaan paljon uutta..
Niskat retkahti lisää.
Vasen olkapää runttaiutui auton kylkeä vasten -> kipeä..
Kädet törmäyshetkellä kiinni ratissa ja ranteet vähän kipiät, vasemman käden pikkusormi väliin aika pahasti.
Alaselän nivelet ajoittain arkoja.
Oikeaan lonkkaniveleen sattuu välillä käveltäessä.
Jalat polvista alaspäin arat. Kävelyssä ajoittain polvet tuntuu ikävältä. Oikean jalan jalkapöytä väliin niin arka että kävelyssä paino pidettävä täysin kantapään varassa. Eilen myös vasemman jalan jalkapöytä niin arka ettei eilen kävelystä tullut oikeen mitään. Tällähetkellä kylläkin jo molemmat jalkapohjat aika ok..
Tällähetkellä vaikuttaa että kolarin iskusta aiheutuneet viat korjaantuvat mutta... Ikäväkyllä jotkut iskusta täräystä saaneet kohdat alkavat myöhemmin tulevaisuudessa vikailemaan herkemmin. Ja pään sisälle mahdollisesti tulleet muutokset eivät välttämättä oireile vielä. Ja kyllä päähän sisälle on varmaan jonkinlaista tärähdystä tullut sillä toissapäivänä jouduin lääkärille menemään kun tuli näitä pään vamman tyypillisiä oireita, hetkittäistä pirunmoista huimausta ja välillä sai oksennusta nieleskellä.. Siellä lääkärissä kylläkin oli jo melko ok olo kun jonotella joutui 2 1/2h ja matkaan lähdössäkin kesti aikaa. Voi kai nuo huimaus ja huono olo johtua niskastakin mutta eipä sinnekkään ois tarvinu lisää retkahdusvammaa tulla, sillä mun hyvin yleinen väsymys johtuu kohta kymmenen vuotta sitten tapahtuneen kolarin aiheuttamasta niskan retkahduksesta..
Kolarin muille osallisille ei sattunut pahasti...
Pelkkää kylkiosumaa mutta heilaus sisälle kuitenkin niin kova että kolottelee useista paikoista...
..................................
Tä tää tääär tääääärrrrr.... .. ttu... ..tana........ ..kele.............. .......
Eli mullahan ei oo nyt tietenkään autoa kun autoni hinattiin kolarin jälkeen pois, ja en tiedä korjataanko vai lunastetaanko se. No kuitenkin. Uskomuksena mulla on ollut että syyllisen vakuutusyhtiö korvais onnettomuudesta kärsineelle sijaisauton tai korvaisi pakollisista matkoista aiheutunee kulut. Tästä asiasta toissapäivänä yritin syyllisen vakuutusyhtiöön soittaa mutta sinne ei silloin saanut soitettua. Sitten kävin asiasta kysymässä kyseisen vakuutusyhtiön liikkeestä ja sieltä annettiin toinen numero mihin soittaa seuraavana aamuna, eli eilen. Siihen numeroon sitten eilen vastattiinkin ja asian sinne kerroin. Sieltä todettiin että sieltä soittavat minulle takaisin. Noh, jonkin ajan kuluttua puhuin puhelimessa minun vakuutusyhtiön edustajan kanssa ja samaan aikaan sieltä syypään vakuutusyhtistä soitettiin. En tietenkään pystynyt vastaamaan kun puhuin toista puhelua. Puhelun loputtua soitin kyseiseen numeroon mutta sieltä vastasi tietämätön eri henkilö. Tämän jälkeen odotin että sieltä ois mulle soitettu niinkuin lupasivat.... Noh eivät soittaneet...Ja en tiedä milloin soittavatkaan sillä äskön uutisissa kerrottiin että kyseiseltä vakuutusyhtiöltä on tänään työntekijöitten ulosmarssi yt neuvotteluitten takia ja palvelunumerotkaan yhtiöön eivät nyt toimaa...
Mun tuurilla käy niin ettei ne mun autosta mitään korvaa tai ainakin asiasta joutuu taistella pitkään....
Joo että ihan hyvin suurinosa elämän jutuista nyt. Elikkä komiaa pakkaskeliä ulkona vaikka viikko sitte tältä kohtaa järvi liplattikin, auton lämmitin taas ainakin hetken ehjä, vuodenvaihteen flunssajakso aikalailla helpottannut ja tilaamani viritinvahvistin tuli tänään.
Tosiaan rapiat viikko sitten tilasin Saksasta viritinvahvistimen. Suomessa kaupoissa myytävät halvimmat kelpaavat ois ollu tuplan hintasia niin tilasin, ei tuota ykimääräistä rahaakaan tietysti oo.. Myöskin pääkaiuttimet rakentelin ite kun kaupoista saatavat ei ois tänne tilaan passannu, tai ennenkaikkea passaavat ois ollu liian kalliita...
Ja auton Ardic lämmitin toimii vaihteeks ja viimeisen siihen tehdyn korjauksen sain takuun piikkiin. Korjaamolla hyvin selvitettiin vian aiheuttajaa useampaan kertaan ja pitkään. Kiitos sinne.
Ennen vuodenvaihdetta mulle tuli joku flunssa päälle ja korkeahkoa kuumetta oli useamman päivän. Sen jälkeen on ollut muita flunssaan liittyviä oireita, mutta nyt nekin on aikalailla helpottaneet.
Ja ennenkaikkea sää. Viikko sitte oli pimeää ja masentavaa kun järvikin kuulu liplattavan marraskuisen jäätymisen jälkeen tulleesta uudelleen sulamisesta. Nyt järvi on yliasti jäässä ja lunta just senverran että näyttää että sitä on. Eilen illalla kun menin S.joelle oli komian näköistä kun kaupungin valot loisti hämärässä korkeina palkkeina kun sopivast satoi pakkaslunta. Ja tänään tullessa oli komiaa kun aurinko paistoi ja iltapäivän valo oli jotenkin punaisehkoa.
Että ok ok ok..
