Kuu.....

Elikkä heräilin taas yöllä n. tunnin unien jälken, ja sain uudelleen nukahettua vasta aamuyöstä. Toi kuutamo on valvottannut mua herkemmin onnettomuuden jälkeen, kuin mitä ennen. Tosin sillon lähempänä kolaria mää nukuin täysin ilman unia, jolloin ei kyllä kuukaan valvottannu. Että ompa pikkuhiljaa pääni parantunut, kun nykyään näkee lyhyitä uniakin, joskus jopa uneksinkin ja kuu valvottaa. Tuo uneksiminen ei kyllä ole mitään toivottavaa, kun ennen tälliäni saatoin vissiin kävellä pitkiäkin matkoja unissani.. Tohon kuun valvottamiseen jotkut eivät usko, mutta eikös merien vuorovesi johdu kuusta, että kyllä sillä paljon voimaa on..
Toisaaltaan ne insinöörin aivot, mitkä mulla periaatteessa on, on liukunnu pienempään vaikutukseen kuin ennen, että voi paremmin tuo kuukin sinne vaikuttaa. Sillä. Uskon jollaintapaa nykyään jopa horoskooppeihin, mitä ennen pidin täytenä höttönä. Nyt syksyllä oon aikanikuluks välillä lukennu niitäki, ja todennut että joissain on ollu mun kohdalla tiettyä paikkaansapitävyyttä. En toki päivähoroskooppien mukaan elä, mutta esim, kk jutuissa on ollu jotain perää loppukuusta luettuna. Eli menneitä tapahtumia oon miettinny..
Mutta etenki öisin, jos herää, on nykyään aika typeriäkin mietteitä, jotka sitten valvottavat lisää täysin turhaa. Pitäis vissiin hommata jotain unilääkkeitä että sais yöt nukuttua. Päivisin saan kyllä kuutamonkin aikaan nukuttua, mutta on se pikkasen väärin jos yöt valvoo.. Yöllä rupesin pähkäileen mm. sellasta että. Maalla monet ihmiset ns. aikuistuvat turhankin nopeesti kaupukilaisiin verrattuna. Monesti, ainakin omalla kohdallani tuntui että ois pitännyt olla kaikki (talo, lapsia, hyvä työpaikka) ennen onnettomuuteni ikää. Kaupunkilaisia kun taas miettii, niin sen ikäsenä ei oo vielä mitään paniikkia. Tai onhan toi kaupunki/ maalaisuus jako turhan karkea, sillä enemmän nyt tarkoitan sitä sosiaalisen elämän laajuutta, mutta toi kaupunki/ maasetu on helppo käyttää. Ihteänihän mää taas tossakin mietin, ja sitä mun oikeinta paikkaani. Pääni tällissä mulla lähti muutamia vuosia henkistä ikää, eli muutuin osittain lapsenmielisemmäks. Eli se puoli kaipais sitä sosiaalista elämää enempi. Fyysisesti vanhenin siinä kolarissa, eli nykysellään moni paikka renaa niinkuin vanhoilla ukoilla. Tosin enhän mää enää mikään nuori ookkaan, mut henkisesti oon lapsempi kuin ennen tälliä..
Juuh.. Ois ollu nyt mielessä enempikin tänne kirjoitettavaa, mutta lähen nyt käymään L.järvellä koittaan käyä tekemässäkin jotain... Voi kyllä olla että siitä tulee pelkkä ajelureissu, jos ei perillä jaksakkaan tehä oikeen mitään. Mutta lähempäs kumminki koittaan jaksaisko navetan seinää vähän rapata..