Malttamattomuutta pikkasen.

Toissapäivänä kirjoitin etten lähiaikoina ainakaan ajelis selkäni/ lonkkani kipujeni takia. Noh, tänään ei ois ollu oikeen mitään tekemistä täällä , niinpä päätin lähteä Lappajärvelle tekemään jotakin. Menomatkalla n. puolivälissä rupes selässä tuntuun semmoselta etten ehkä pystyiskään tekeen oikeen mitään.. Ajelin kumminki perille, ja päätin että kokeilempas rankasta selkääni oikein kunnolla ja rajata nurmikon laidat/rakennusten laidat tarkemmin nyt ennen lumentuloa. Nuo nurtsin laidathan ajoin läpi ajettavalla leikkurilla, mikä muutes on aikamoista röykkyytystä selälle. Noin puoli tuntia leikkurilla päristeltyäni rupeskin selkäni tuntumaan jo kohtuu hyvältä, sopivasti töyssystä maata laidoilla. Pari tuntia leikkussa kaikkiaan meni, ja lopppuolesta selkä tuntui jo ihan normaalilta. Elikkä kerrankin jotain hyvää malttamattomuudesta.. Ton leikkuun jälkeen siellä muutakin tein, mm. hioin sautan lattian valun, mutta sitte aikasessa rupeski tuleen väsy ja ajoin takasin S.joelle. S.joella zzz.. Toi väsy tulee tämmösille päänsä poksauttaneille joskus/useinkin pirullisen helposti, ja väsyneenä ei kannattais yrittääkkään tehä yhtään mitään.. Paluun ajo meni selkäni kannalta kohtuu hyvin, ihan loppumatkaa lukuunottamatta.  Joutaispa toi selkä munpuolesta vaikka kuntoutuakkin...