Tosiaan kummipojalleni synttärilahjaks kirjan ostin ja tottakai sitä piti ite pikkasen vilkasta. Elikkä luin sen tietenkin läpi.:) Tänä keväänä oon puhelimella pelannut läpi kaikki Angry Birdsin ilmaiseks saatavat pelit, ja täytyy myöntää että se on mua hetkittäin koukuttanut. Jos on ruumiillisesti pikkasen kipeä/ jaksamaton niin sen pelaaminen on ajoittain mukavaa hommaa kun silloin ei tuu mietittyäkään mitään mullistavampia joista saattaisi mieliala laskea.
Nyt viimeaikoina oon ollut hyvin väsynyt ja minkään homman tekeminen ei oo onnistunut muuta kuin pakottamalla ittensä jotain tekeen. Tällaisia hyvin jaksamattomia kausia mulla on muutaman kerran vuodessa ja onpa samantyyppisiä osalla muillakin aivovammaisilla. Joskus aiemmin tälläisen pahemman jakson aikana mietin että mikä mussa on nyt rikki ja joskus lääkärilläkin piti mennä käymään kun olo tuntui siltä että kohta on ketarat kokonaan ojossa. Eihän musta oo silloin niillä lääkärikäynneillä tietenkään mitään löytynyt. Toissapäivänä tuntui ettei mulla oo ollenkaan paukkuja tehä mitään mutta sain "pakotettua" itteni lähteen käymään kaupassa Kauhavalla, siitä tekemisestä sain pikkasen lisää virtaa ja nakkasin ostokset kotiin ja ajoin Alajärvelle katsastamaan auton. Sieltä kun kotiin pääsin en loppupäivänä enää tehnyt muuta kuin makoilin mutta mieli oli kuitenkin ihan hyvä kun oli jotain saanut tehtyä.
Tää mun aivovammani + muut mulle onnettomuudesta tulleet oireet vaativat aika tarkkaa tasapainoilua tekemiselleni/ tekemättömyydelle. Jos teen liikaa/ mietin liikaa jotain, tulee ajoittain väsymys joka ei lähde pois lepäämälläkään vaikka kuinka paljon nukkuisi. Pahoina jaksoina väsymys on myös fyysistä jolloin niveliä kolottaa ja lihaksista on kaikki voima totaalisesti pois. Jos taas on puolihuonoa jaksoa, kuten esim nyt, ja en tee mitään niin kössähdän täysin ja minkään asian tekeminen on entistä vaikeampaa..
Tasapainoilua tasapainoilua, väsymisen takiahan mut eläkkeelle lykättiinkin vaikka en silloin asiaa itse vielä tiennyt/ ymmärtänyt. Silloin lähempänä onnettomuutta kuvittelin että mää silloisesta väsymyksestäni kuntodun entiselleen ajan mittaan mutta eih.. Kohta tulee yheksän vuotta kolarista mutten oo ajoittaisesta pahasta väsymyksestä/ kipuilusta kuntoutunnut, vasta nyt rupean oleen asian täysin hyväksynnyt että väsyneitä jaksoja tulee olemaan ajoittain läpi loppuelämäni. Asian hyväksyminen auttaa tälläisissa huonommissa jaksoissa ja silloin ei välttämättä täysin väsähdä kun tietää että asia johtuu suureltaosin päästä..
Mutta tänään on ollut jo ihan ok päivä. Mm. kiuasmakkara + saunaolut pirun hyvää ja se Angry Birds kirja.:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti