Lehti

Tänään ilmestyi se Kodinrakentaja lehti missä on juttua L.järven tuvasta. Alussa siinä lukee että talo remontoitiin minibudjetilla. "35000 eurolla saatiin hankittua maalämpö, ja kunnostettua talon rakenne toimivaksi." Rakenteellinen toimivuus tolla summalla tosiaan saatiin tehtyä mutta onpa siihen, ei niin pakolliseen osaan uponnu hiukan rahaa. Ja maksoihan se talo alkutilanteessakin, kun ei se silloin oma ollu. Paljon siihen vieläkin saisi menemään rahaa, jos sen tekis kaikiltaosin ns. valmiiks. Täysin valmiiks vanhaa hirsitaloa ei koskaan saakkaan. Aina kun jonkin kohdan ois saannut valmiiksi, vois siirtyä hiukan erikohtaan oikomaan/kunnostelemaan paikkoja. Vanha hirsitalo ns. elää aina. Nykytilanne tosiaan Kirsin kanssa erillailla, kuin jutun teon aikana n. vuosi sitten. Talon tulevaisuudesta ei siis nykyään ole täyttä varmuutta.  Mutta toivon, jos talo päätyy jollekkin muulle kuin itselleni, talosta pidettäisiin vanhaa arvostaen huolta tulevaisudessakin.. Kokonaisuudessaan, kylläpä se talo siinä todennäköisesti vielä pitkään pönöttääkin, kun se on paikalla 144 vuotta ollutkin.
Joops.. Kyllä on hyvä että se pilkkireissu oli eilen. Tänään ois aamupuolesta järvellä varmaan tullu lumisokeeks, aurinko kun paistoi täydeltä terältä ja aurinkolasit ois varmaan unohtunnu matkasta. Käsillekkin ois varmaan ollu kylmempikin mitä eilen, ois varmaan vähän väliä joutunnut käpäilemään niitä märkiä kaloja.:)

Lunta..

Pilkillä tuli käytyä siellä Kakkurinjärvellä. Syönti oli hyvä, nimittäin itellä. Nuotiomakkaraa tuli syötyä, ja toki muitakin eväitä. Näin pitkää väliä mitä tänään tuli edelliseen makkaranpaistoon nuotiolla, on aika monia vuosia. Varmaan ed. paisto on ollu joskus viimekevään pilkkireissuilla.. Tänään makkara maistui oikein hyvälle, ettei sitä sais oikein usein syödäkkään. Joskus ennen oon siihen kyllästynytkin, etenkin syksyn metsästysaikoina kun makkaraa on tullu tiristettyä nuotiolla useammankin kerran viikossa. Jooh, mutta lohet ei ollu tänään syönnillä.. Ainuttakaan ottia ei ollu koko aikana. Aika vähäistähän tosin se pilkkiminen olikin kun piti olla ite jatkuvasti syömässä, kumminkin vahtivavat oli pyynnissä kokoajan, eikä niihinkään koskettu. Sitä matalapaineen muuttumista korkeapaineeks ei kyllä kerinnytkään tulemaan, vaan vielä lähtömme aikoihin siellä satoi lunta. Muutamaa tuntia aiemassa ois tuo sadealue saannu olla, kun tänne S.joelle tullessani rupes näkymään auriko kun se oli laskemassa. Eipä tosin varmaan näin tiheät ilmanpaineen vaihtelut ratkaisevasti syöntiin vaikutakkaan, kun ainakin säätiedotuksen mukaan ois huomiseks iltapäiväks luvassa taas lumikuuroja. Aamusta epäilin että sää saattais päivällä jo selkiytyäkkin, kun pihalla oli jo paksusti lunta. Tulipa siinä ainaki hyvä aamujumppa pihan kolaamisessa. Kalasta tulon jälkeen sai sitte uusi kolauksen, muttei päivällä ollu ihan yhtäpaljon sitä lunta kertynny. Onneks..

Levi, ei ku Ruka, ei ku Rollo....

Nukkuminen ei taas viimeyönä meinannu ihan onnistua. Nukahin kyllä mulle kohtuuaikaisin, n. puoliltaöin. Ennen nukahtamista mietinkin että mitenhän käy, että heräilenkö jos nukahan kohtuu ajoissa. Noh heräsimpä tietysti ennen kahta, ja sitten valvoinkin liki parituntia. Sen jälkeenkin heräsin usiasti, muttei niillä kertoja tarvinnu onneks pitkästi valvoa. Valvomisen aikana rupes ajatukset taas poukkoilemaan. Muttei nyt onneks missään oikeen syvällisissä ajatuksissa.. Yöllä mietin että mitähän jos huomenna suuntais pilkille Vimpeliin Kakkurinjärvelle. Säätiedotus ainakin lupas huomiselle kovaa lumisadetta, etenkin aamupuolelle. Satoja kertojahan oon kalassa aiemmin käynyt, ja joskus on sattunnu syöntikin kohille. Etenkin kirjolohen suheen parhaat syöntipiikkit on ollu silloin, jos on ollu korkeapainetta, sitten matalapaine ts. sade, ja tästä hetki jolloin sadealue rupee väistymään jolloin ilmanpaine kohoaa aika nopeasti. Eli ton mukaan huomenna iltapäivästä saattais olla syönnilläkin. Seuraava päivä lumisateen jälkeen on yleensä ollu aika onnetonta syöntiä. Tosin eipä niitä syöntihuippuja oo monesti ollutkaan näin paksun lumen aikana, mutta täytynee mennä yrittämään Kirsin kans kun sillä nyt on talviloma. En oo omapyytämää lohta syönny yli puoleenvuoteen, että saispahan huomenna saada ees yhen.
Yöllä miettimistä. Aiemmin oon aatellu että menisin maaliskuussa eteläänpäin johkain kaupunkiin, missä en oo aiemmin yöpynny. Yöllä mietin, etten oo keskitalvella ollu missään oikeen pohjosessa. Joskus tammikuun polessa välissä oon ollu Rukalla, mutten talvella varsinaisesti lapissa. Lapissa oon kyllä usein käynnyt, mutta reissuni on ollu lumettomana/ vähälumisena aikana. Tokihan käsivarressa on jonkunverran lunta vapun huitamilla, milloin oon Kilpisjärvellä pilkkikisoissa muutaman kerran käynytkin, mutta paljon vähempi silloin sielläkää, mitä näihinaikoihin vuotta.  Paikkojen miettimistä... Eli semmoseen paikkaan yöksi menisinkin missä on muitakin ihmisiä. Sen yksinäisyyden/ rauhallisuudentunteen saan helposti jos meen Halsualle isännän mehtämökille yöks. Eli ihan semmosta hiljaisuuttakaan en hae. Laskettelekkaan en, ettei paikan tarttis olla missään rinteen kupeessa. Kumminkin ihmiset pohjoisemmassa on vaan yleensä keskittynny niiden rinteiden lähelle, että semmonenkin siis käy. Eli lapin varteenotettavia paikkoja, Levi, Saariselkä; Ylläs, Rovaniemi, (Ruka). Levi, Saariselkä, Ylläs pitkä ajomatka. Rollo???  Ei mielessäni oikeen komeita maisemia, mutta ehkä. Ruka, ei varsinaisesti lapissa ookkaan, mutta mulla lapin raja kulkee aikalailla niiltä kohin missä poroja rupee näkeen. Periaatteessahan länsipuolelta jo paikka Simo ois virallisesti lappia, ja onpa se poronhoitoaluettakin, mutta enpä muista siellä ikinä poroa nähneeni. Kuusamohan ei lappia oo, mutta kyllä se maisemiltaan on huomattavasti enempi lapimpi kuin mitä Simo. Ja näkeepä siellä ainakin niitä poroja. Matkakin sinne noista ed. vaihtoehdoista ois lyhin, että ehkä sinne siis enskuussa.. Onhan hyvinkin kyllä mahdollista etten käy silloinkaan missään, mutta onhan tää ainakin tätä mielikuvamatkailua. Ts. ajankulua...
Tännään ei mitään erikoisempia toimia. Kaupassa käyntiä jne.. Illalla ehkä meen L.järvelle, jos vielä illemmasta tuntuis se huominen pilkkireissu todennäköiseltä..

Normia

Elikkä tänäänkin mun tekemiset oli aika pienimuotoisia. Aamupuolesta tuvasta ulos katsottuna keli näytti oikeen hyvältä ja pakkastakaan ei ollu kuin kuus astetta. Sillon aattelin että määhän lähen käymään pilkillä. Noh, menin pian koirain kanssa pihalle vähäks aikaa, ja silloin saikin ruveta miettiin uudestaan pilkille lähtöö. Käsilleni tuli pihalla hyvin pian kylmä, kun tuuli kumminkin. Nykyäänhän oon hyvin kylmänarka aikasempaan verrattuna, ja pilkillä vaan joutuu avokäsin paljon ollakkin. Tai eihän siellä tarvi käsineittä ollakaan jos ei kalaakaan saa. Pilkilläolo on vaan paljon mukavampaa jos pitää yllä ees mahdollisuutta että kalaakin sais.:) Hetken päästä lähin kameran kanssa koittaan rantaan että onko siellä muka oikiasti kylmä, kun sisältä sää ulkona näytti niin lämpimältä. Käpettypä käteni taas aika pian, eikä pilkille menoa tarvinnu enää aatellakkaan. No mitäpä tein sen jälkeen. Kahtoin Napapiirin sankarit DVD:ltä, ja pian sen jälkeen TV:stä tuli joku leffa jonka katoin. Sehän onkin oikeen järkihommaa kahtoa TV:tä sisällä hienolla ilmalla... On tuo Napapiirin sankarit kyllä nykyään yks mun lempileffoja, mutta oispa sen joutannu kattoo joskus huonommalla ilmalla, tai ees illalla. Illalla tulin tänne S.joelle. Siis olin päivän L.järvellä missä kannattaakin sisällä näi komialla ilmallä könnätäkkin..:)

Kiiski

Kävin sitten pilkillä tuolla hyväks sanomallani rekouskarilla. Se ei ollu mikään hyvä nyt.. Sieltä ei mitään. Alta tunnin sieltä pilkinkään kun ei huvittannu kauempaa aikaa tyhjää nypytelläkkään, ja paremmin kävelyn/ ihteni koettelun kautta reissun otinkin. N.1,8 km rannasta sinne on matkaa ja kävelyhän ei jäällä oo yhtä keveetä mitä tiellä. Paukut loppu ennen kun olin ihan perillä ja oli pakko huilata, toppasin pilkkiin hetkeks. Paikalla n.16m vettä, eli liikaa. Ei siitä enää ois pitkä ollukkaan sinne matalammalle, mutta tuli topattua kun ei paikastanikaan ollu ihan varmuutta, kun rantojen maamerkkikohtia ei näkynnyt sään vuoksi. Pelkkää harmaata vaan näkyi niihin suuntiin mistä mulla on paikalle aika selvät suuntamerkit.  Takasinpäin kävely oli sitte jo paljon keveämpää mitä mennessä, kun oli jäljet mitä pitkin kävellä. Liki lähtörantaa sitten päätin etten lähe pois järveltä ennen pimeää, jos en oo kalaakaan saannu. Näin tohin aatellakkin kun järvelle tullessani puhutin yhtä pilkkijää joka oli siellä alussa. Se oli ainaki pikkuahvenia saannu, ja saapa siitä yleensäkin jotain pikkukalaa. No eipä rannan lähellä sitten monttaa sekunttia tarvinnukkaan pilkkiä, kun pilkkiä jo näpyteltiin. Joo, näpittiin kyllä, mutta en saannu kalaa millään tarttumaan. Meinas jo usko loppua ja vaihoin muutaman kerran pienempään pilkkiin. Sitten viimein sain pienen kiisken tarttumaan ja näin ollen sai lähteä hyvin mielin pois. Onneks en mielessä määrittänny minkä lajinen se kala pitäis olla. Kiiskikin on kala, p...ele.:)
Nyt pitäis jostain saada enegiaa lähtiä kolaileen piha. Mun puolesta lumentulo tälle talvee sais vaikka loppua..

Noin hyvin ne maamerkkini näky. Eli kuvan keskellä, ehkä aavistuksen vasemmalla laitaa olevan saaren oikea laita pitäis olla linjassa taustalla olevan Pyhävuoren palotornin kanssa..

Mä haluisin..............

S.joelta tulin L.järvelle ja "oikasin" Keskisen kautta. Ei mulla ollu mitään ostetavaakaan, muuta kuin ruokaa.  Tavarapuolelta en ostannu mitään, eli oikeen hyvin onnistunut reissu sen puolesta. Matkalla kuuntelin mulle  tyypillisesti Tehosekoitinta, ja laulelin osassa mukana. P.joelta Tuuriin matka on hyvin mitäänsanomaton, ja sillon päähäni poksahtikin taas typerä ajatus. Kamera oli penkillä vieressäni ja mielessäni rupes pyöriin että mitähän jos laittaisin videon päälle ja koittaisin laulaa... Niinpä sitten menin tekemään.. Jännästi rupesin kameraa pikkasen jännittään, vaikka eihän sitä kukaan muu näkiskään, jos en taho.. Eli ei onnistunnu, miten ilman kameraa. Kappale on sanojen puolesta mulle hyvin tuttu, mutta tulipa siinäkin kuvauksen aikana unohusta. Nyt kuvauksen kumminkin tänne laitan. Ei mun tartte mennä karaokea laulamaan kun tarkistaa joskus täältä, että ei se laulukaan oikeen kulje.;) En ookkaan monesti karaokea laulannu, mutta saattaispa joskus tulla semmonenkin mieliteko.. Karaoken laulukaan ei niinkään helposti onnistu av:ni takia. Jos laulettavana olisi hiemenkaan oudompi kappale, en yksinkertaisesti ehdi lukea sanoja ja laulaa samalla. Sillon käy niin että laulaminen jää ja kappale on pelkkää tekstin lukemista, tai jos ns. laulan, tulee taukoja monesti, kun ei oo kerenny lukemaan niitä sanoja.. Ajoittain, varsinkin oluen juotuaan miten karaoke paikoissa yleensä käy, suun syljeneritys on niin voimakasta että lähes jatkuvasti joutuu nieleskelemään.. Muillekkin ihmisille on paree notta laitan videon tänne, enkä laula karaokea.:)
Joo, eli nyt oon tosiaan Lappajärvellä, on aika todennäköistä että saan mentyä huomenna käymään pilkillä tuolla potilla. Toivottavasti sääolot ei muuttuis ihan p....ks....

V..tu... Hävettää aika hyvin laittaa tää tänne, mutta eipä oo ekaa kertaa kun oon täällä itteeni nolannu..:)

To....

Eipä taaskaan tunnu unettavan.. Mun on nykyään melko turha haaveilla nukkumisesta ennen kahta yöllä. Tai kyllä nukkuminen silloin luultavasti onnistuiskin, jos muka pitäis valvoa myöhään yölle.. Tänään ihan hyvä päivä, pizzaa tuli syötyä... Illalla vaan rupes yhtä-äkkiä tuntuun että kuume taas nousis tms.. Join finrexiniä hunajan kera, ja enään ei varsinaisesti tunnu olo mitenkään epämääräiseltä. Kop, kop... Nyt ei tarttis taas flunssan tullakkaan kun päivät rupee oleen pitempiä ja lämpimämpiä, vois jossain vaiheessa pilkillekkin vääntäytyä. Syötti toukkiakin ostin tänään purkin ekaa kertaa tälle talvea. Kuuluupa Lappajärvestä tulleen ihan hyvänkokoisia ahvenia...

Säästö pvä..

Eilen oli komia ilma ja aattelin lähteä käymään aikanikuluks L.järvellä. Matkalla sinne soitin Vimpeliin autokorjaamolle että kerkiäsköhän ne vaihtaa auton hehkutulpat. Kerkes ne, eli menin sitte Vimpelin kautta. Yks hehku oli paskana, mutta vaihatin kaikki kun ne loputkin ois luultavasti hajonnut aika pian. Eli rahaa meni sinnekkin muutamia kymppejä. Lappajärvellä päästyäni katoin sinne tulleet laskuni. V..tu, usiampi satanen.. Ei niissä kyllä mitään yllättävää ollu, sähkölasku, auton dsl. vero, ja puhelinlasku. Yleensä tuppaa masentamaan toi auton dsl. vero.. Pitäis ilmeisesti laittaa se niin, ett se tulis useammassa erässä nottei  ois kerralla niin isoa laskua.. Jooh, eilisten laskujen takia aattelin etten ainaka tänään tuhlaa oikeen mitään, en siis käynnistäiskä autoa koko päivänä. Aamupuolesta satoi lunta ja ilma oli aika masentavan näköinen, eli silloin aattelinkin könnääväni sisällä koko päivän. Ennen puoltapäivää keli kumminki muuttui yhtä-äkkiä aurikoiseks ja silloin sain päähäni että lähempä käymään kävellen keskustassa juomassa kahvit ja syömässä laskiaispullan. Matkaa keskustaan kumminkin senverran pitkälti että rupes nälkäkin vähän muistutteleen.. Menin Epstoroille, ja siel oli ruokana laskiaisen tapaan hernekeittoa & pannaria.. Oli muutes hyvää hernekeittoa, kannatti käydä syömässä. Makuaistini muuttunnu vähän iän myötä, niikuin kait useimmilla ihmisillä. Ennen armeijaa, koulussa tms. jos  oli ruokana henekeittoa, oli tiedossa ns. nälkäpäivä. Armeijassa hernekeittoa oli usein, ja silloin siihen ikäänkuin tottui. Nykyään jos vaihtoehtona on hernekeittoa ja esim. pizzaa, valitsen yllättävänkin usein sen hernekeiton. Että maku muuttuu, ei siis tiedä vaikka joskus vielä söisin mielelläni sieniä, oliiveja, kesäkurpitsaa ja katkarapuja.. Epäilen ettei niin kyllä pääse kovinkaan herkästi käymään, sillä välttelen niitä nykyäänkin melkeen kuin ruttoa..
Mutta joo, mun pitäis keksiä itelleni vähän jotain halpaa tekemistä täällä. Ei rahatilanne oo niin huono että tarttis kynsiä syödä, mutta oishan se mukavaa että sitä rahaa pikkasen jäiskin. Täällä on paha jos lähtee kävelemään johonkin, helposti ajautuu kauppoihin, syömään johonkin, tms.. L.järven tuvalta ei kävellen suittannu mennä mihkään kauppoihin tms.. Pilkilläkään, mikä ois halpaa, en oo juurikaan tälle talvee käynnyt. Saattaapa se innostus kyllä herätäkkin kun päivät pitenee ja ilmatkaan ei oo niin kylmiä. Toisaalta lähin täältä tietämäni hyvä pilkkipaikka ois Lappajärvessä, n. 3km tuvasta... Monestihan kalastajasta se takaranta/ kauempi paikka on parempi. Enpä viimetalvenakaan L.järvellä asuillessani, käynny monesti tupaa lähellä olevalla paikalla vaan useammin tais tulla ajeltua sinne järven takalaidalle. Joskus on pilkillä tullut käytuä Ruotsissakin kun siellä piti olla niiin hyvää paikkaa.:) Ei siinä paikassa mitään vikaa ollutkaan, mutta onpa saaliini ollut lähialueilla usein parempikin..
Noh, onpahan tämä tänne tekemättömyyksien kirjoittelu ainakin halpaa. Tänään voikin olla loppupäivän hyvin mielin tekemättä oikeen mitään kun tuli 7 km käveltyä..

>>>>>>

Ei tullutkaan ihan yhtä pahaa lumimytäkkää mitä eilen säätiedotuksessa uhittelivat. Tosin kyllähän se vielä tälle päivää kerkiääkin, ja luultavasti jossain puolen suomea onkin.. Aamupuolesta tuuli on vähän tyventynny ja ei luntakaan niin merkittävän paljon tuu, ainaka vielä. Olotilani oli etenkin aamupuolesta aika vetämätön, vaikka krapulaakaan ei nyt voi olla.. Autolla en viitinny mihkään ees lähtee ajelemaan kun aattelin ettei ajokeli mikään häävi oiskaan. Pakotin sitte itteni lähteen ulos kävelemään että jospa siitä sais ees vähän virtaa. Ei tosiaan ois huvittannu tehä oikeen mitään, ja sehän on aika tyypillistä nykyiselle minulle. Useinkin täytyy keksiä syitä että nyt "pittää" tehdä jotain, ja potkia itteensä vähän perseelle ettei kössähtäis ihan täysin tonne sohvan uumeniin. Tavallaan ihan ok kävelyreissu, vaikka kameralla en montaa kuvaa nyt ottannutkaan. Pieni kuumeilun tunne, joka oli ennen lähtöäni, jäi ainakin kävelyreissulle. N.6 km kävelin, vaikka hitaanpuoleista lompusteluni väliin olikin, kun rikkinäisempi polveni meinas ajoittain pikkasen renata. Mutta etenkin tämä oli hyvää reissussani, pääsin sen kotipizzan ohi syömättä, mikä ei yleensä kävelylläni meinaa onnistua...:)
Eilen pikkasen tötöilyä. Kaupassa katoin aika kauan pokkarihyllyllä että minkähän kirjan sitä ottais. Oitn sitte yhen, luin takakantta ja totesin etten oo sitä varmaan lukennu. Kämpille päästyäni totesin heti, että oonhan mää ton lukennu puol vuotta sitte.. Ei se onneks monttaa euroo maksannut, mutta eipä mulla oo nyt oikeen mitään lukematonta täällä ja TV:stäkin tuleee sunnuntaisin etupäässä uusintoja. Taidan ruveta lueskeleen Aku Ankkaa, niitä voi hyvin lukee vaikka ne on jo aiemmin lukennutkin...:)

Kevättää???

Joo, ei kevätä kyllä mitenkään sääolojen puolesta.. Lunta on ja lunta tulee. Pakkastaki melkeen -10C. Talitinttikään ei vielä kuulunnu vetävän koko titityytänsä, vaan se kuulu olevan vielä pelkkää tity, tity, tity.... Mutta yks aika tyypillinen merkki että kevättä kohti mennään, on että autonvaihtohaaveeni rupes taas heräileen.. Ei autossani nyt mitään tiedossaolevaa vikaa ookkaan, kop kop, jotenkin vaan tekis mieli lähteä kiertämään autoliikkeitä.. Nyt ois kumminki huono aika vaihtaa autoa. Ilmastointi saattais nyt jäädä huomiotta kun ei sitä nyt tarvi. Pakkastakaan ei oon niin paljon että sisätilojan lämpimyyskin ois koeajon puitteissa vaan arvelua.. Nykyisessä autostani vasta maanantaina suli ensimmäistä kertaa lumet jalkatiloista tälle talvea, vaikka on sillä kohtuu pitkiäkin reissuja nyt pakkasilla ajettu. Eli eipä se kunnon pakkasilla lämpene sisältä juurikaan ja penkinlämmitin joutuukin olla pakkasilla jatkuvasti päällä. Toisaalta nyt ois hyvä lähtee kahteleen autoja, kiinnostus lumista/ kuuraista kasaa kohtaan ei helposti herää.. Paren ois ettei vaihtohaaveita herääkkään kunnolla, sillä häviääpä auton vaihdossa lähes aina. Jollainhan niien autoliikkeittenkin on pysyttävä pystyssä.:)
Eilen kävin pyörähtämässä Halsualla. Ajokeli ei ollu mitenkään huono, vaikka siitä radiossa varottelivatkin. Huonoa oli ettei lumiaurasta tarvinnu kuvitellekkaan pääsevänsä ohi. Ohituksessa ei ois kertakaikkiaan nähny mitään. Noin parikymmentä kilometriä sitten ajelinkin lumiauran perässä, joka meni n.60km/h..
Taidan lähteä nyt kumminkin kattoon niitä lumiläjiä autoliikkeitten pihoihin.:)

...

Kävin sitte autoliikkeitten pihoja kiertämässä, reissu oli oikein hyvä ja nopea. Elikkä senverran lumessa oli useimmat autot ettei kaikkien merkkiä ees heti tunnistannu. Ei siis onneks heränny kiinnostusta mihkään. Nettiautoa ei nyt tohi ees kahtoakkaan... Nyt tuntuu mukavalta kun autonkahtelureissuni oli nopea. Heti tultuani rupesin pikkasen järjestelemään, sitten homma liukui käsistä, nyt on asunto siivottu aika hyvin läpeensä. Sais tulla useamminkin tämmösiä siivouskohtauksia....

--- zzz-----

En ossaa nukkuakkaan enää kunnolla.. Kaltaisellani ois unentarve pitempi kuin päätänsä loukaamattomalla ihmisellä. Jos pitää olla joissain tilanteissa kohtuu järkevä, mun pitäis olla kohtuu hyvin levännyt. Mutta ei, nukkuminenkaan ei vaan aina onnistu. Eilisen reissun ajan olin, en niin kovinkaan terävällä päällä.. Illalla kun ois voinut nukkumaan ruveta, valvoin n. kahteen asti yöllä. Aamulla sitte heräsin mulle merkittävän aikasin ennen seittämää. Monetkin aivovammaiset on vissiin unilääkkeillä tai ainakin nukahtamislääkkeillä. Mulla on vaan semmonen periaate etten mitään lääkkeitä syö, jos ei oo oikiasti pakko.. Mun kannattais ehkä vähän luistaa periaatteistani ja syödä nukahtamislääkkeitä puoliltaöin viikolla, jos nukkumista ei oo vielä kuulunut.. Mutta toisaaltaan, eipä mun tänäänkään tarvi kait olla missään mikään hirmutootteva. Ja viime viikolla mun nukkumiset oli harvinaisen hyvät, vaikka kuu paistoikin. Onnistun määkin välillä jossain, itseasiassa monessakin asiassa mutten läheskään aina.:)

429

429km tuli tänään ajeltua. Kirsiä kiinnostavia  asuntoja  käytiin katsomassa Pietarsaaressa ja Vaasassa. Pietarsaaressa asunto oli hirsirunkoisessa rivitalossa, talo oli tehty 1836. Muutama vuosi takaperin sinne oli tehty laaja remontti ja ainakin kuvien perusteella se oli tehty hyvin. Vaasassa asunto olis tiilirakenteisessa vanhassa kasarmissa, joka on rakennettu 1866. Normaaliin asuinkäyttöön taloon on tehty asuinhuoneistoja vasta viime marraskuuksi. Komeita ja korkeitahan asunnot siellä oli, mutta itselleni ottaisin ehkä mielummin Pietarsaaren asunnon. Pietarsaari on paikkana ollu mulle aina aika etäinen, vaikka en oo sieltä oikeen kaukana ikinä asunnutkaan. Kokkolassahan ammattikouluaikana asuinkin, ja sieltä ei ois pitkäkään P.saareen, niin eipä siellä silloinkaan tullu juuri käytyä. Vaasassa on muuten vaan tullu käytyä aika monesti. Pietarsaari, pieni mutta tiiviskeskustainen paikka, nosti  pisteitä mun mielessä. Puolet sen väestähän on ruotsinkielisiä, ehkä sentakia en siellä oo juurikaan käynyt... Puolet on kumminki suomenkielisiä, ja ymmärtääpä siellä useimmat ruotsinkielisetkin suomea... Toisaalta, eipä mulla ois ollu sinne mitään tärkiää asiaakaan.. Kumminkin, eipä nyt huono mielikuva kyseisestä paikasta tosiaan ookkaan. Muutto muuallehan on toki Kirsillä kiinni siitä, saako hän hakemaansa etätyöpaikkaa. Jos hakemansa työn saa, hän ehkä muuttaa muualle, jolloin minä palaan Lappajärvelle, ainaki hetkeks. Asuilenhan tosiaan nykyisin Kirsin omistamassa asunnossa täällä S.joella..
Lappajärvi-> Pietersaari-> Vaasa-> Lappajärvi-> Seinäjoki. Siitä 429km tuli. Vaasassa oli aikaa ootella ennen asuntonäyttöä, niinpä tuli käytyä Raippaluodon siltaa kahtomassa. Se on Suomen pisin silta. Pilkkireissuillani oon sillan aika usein ajellutkin, nyt ihan vaan ajankuluks..

Perjantaina tuli Lappajärvestä TV:ssä ohjelma, Järviemme helmet. Siinä ohjelmassa oli pätkä SM pilkkikisoista viime talvelta, joissa olin itekkin. Tosiaan, ei kaikki kilpailijat ollu ihan ihan samanmoisia kuin se mumma kisoista siinä ohjelmassa. Itelläni pilkkipaikkani oli rapiat kolmen km:n päässä lähdöstä. Kävin muutamia kertoja ennen kisoja alueella harjoittelemassa, silloin totesin etten kauemmaks siirtymäajan puitteissa siinä hangessa millään jaksakkaan. Kisojen voittaja oli ollut n. kuuden kilometrin päässä lähtörannasta. Olipa monet muutkin palkinnoille päässeet yli viiden kilometrin päässä lähtörannasa. Kovakuntoisimmilla tai ehkä hulluimmilla oli piikkarit jalassa, ja osa oli juossut yli seittämän kilometri päähän.. Kovakuntoisia. Mulla oli täys työ siinä kolmessa kilometrissäkin...

 Järviemme helmet
Muutaman päivän toi näkyy..

Torstai on toivoa täynä...

Torstai on toivoa täynä, niinhän se vanha sanonta on, mutta... Aamusta oli ihan ok olo mutta nyt rupiaa olemaan taas jostainsyystä pikkasen masetava olo. Periaatteessa kaikki pitäis olla kohtuu hyvin mutta en tiiä miks nyt on tämmönen olo. Ilma ois hieno eikä nyt oo ainakaan tiedossani että ois mitään erikosempaa tapahtunnutkaan. Äskön tulin kävelemästä ulkoa ja aattelin kiertäväni kohtuu pitkän aikaa. Pikkasen masensi ennen ulos lähtöä ja aattelin että kävely ehkä nostais mielialaa, mutta toisinpäin kävikin. Ei tullu käveltyä ulkonakaan kun rapiat puoli tuntia. Kävin siellä missä taannoin kuvasin sitä Koskikaraa. Noh, jokihan oli sieltä lähes täysin jäässä, eikä sitä karaa näkynny siinä yhdessä sulaläntissäkään. Siitäki ehkä mieleni lähti vähän sinne masentavampaan suuntaan. On siinä joessa muualla kyllä vieläkin pikkasen niitä sulia kohtia, että eiköhän se kara oo ymmärtänny pikkasen siirtyä.
Mutta joo, tuntemattomat ovat aivovammaisen mielenliikkeet. Sitä ajoittain rupiaa aattelemaan ilman syytä asioita jotka vois jotenkin mennä p.....lleen. Tällöin mieliala laskee.. Mutta tämmösessä hetkessä on positiivista se, että mun mielenliikkeeni ovat nopeita. Eli illalla saattan olla jo oikein hyvälläkin mielellä..

Tossa sitä kohtaa missä se kara oli taannoisissa kuvissa. On ton sillan alla kyllä pikkasen sulaaki, muttei sitä siellä näkynnyt.

---------------
Puolen tuntia eteenpäin.
Nyt on mieliala jo ihan normitasolla. Hokasin että en oo syönny mitään koko päivänä ja etupäässä oon ollu hiljaisuudessa. Aamupäivästä meinasin käydä kaupassareissullani puffassa syömässä, mutta en sitte syönytkään kun ois pikkasen joutunnun odottamaan. Radiotakaan ei ollut päivällä päällä vaikka yleensä se onkin iltapäivän päällä jos en missään oo. Eli söin ja laitoin ylex:n päälle. Ylex:n iltapäivä onkin mun lempiohjelma radiosta, radio ei aiemmin ookkaan yleensä päällä kun en viimosen päälle tykkää sieltä tulevasta ed. ohjelmasta. Jennyn, Ainon & Mäkkärin jutut on yleensä aika päheitä. Pakkastakin tosiaan senverran ettei kävelyllänikään näkynny juurikaan muuten liikkuvia ihmisiä kuin lämpösellä autolla..
Nyt voikin saada päikkärit nukutus.. ZZZ..

Tavoiteltavaa..

En löytänny nyt kohtaa itekkään missä oon tänne aiheesta syksyllä jotain kirjoittannut. Silloin kuulin aiheesta radiosta. Nyt facebookissa oli linkki vastaavaan kirjoitukseen, missä oli asioita mitä pian kuolevansa tietävät ihmiset olivat katuneet aiemmasta elämästään. En toivottavasti oo vielä lähiaikoina kupsahtamassa, mutta mietinpä vaan elämääni.. Joku australialainen saattohoitaja oli vissiin kirjan aiheesta tehnyt, ja mun mietteet aiemmin oli hataraa muistiani radiosta kuulemastani. Sillon kuulemani oli kyllä olevinaan suomalaisen saattohoitajan puhumaa, mutta varmaankin päälimmäiset ajatukset on samoja australiassakin.. Eli seuraavana viis asiaa joita ihmiset olivat eniten katunneet.

 1. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta elää niin että olisin ollut rehellinen itselleni, eikä sitä elämää jota muut odottivat.
Monet olivat miettineet miten moni haave oli jäänyt toteuttamatta.
2. Toivon, että en olisi tehnyt niin kovin töitä.
Monet olivat katuneet kun lapset/ elämänkumppani olivat jääneet liian vähälle huomiolle.
3. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta ilmaista tunteitani.
Monet olivat tottuneet elämään keskinkertaisesti, eivätkä olleet tavoitelleet sitä haluttua päämäärää.
4. Toivon, että olisin pitänyt yhteyttä ystäviini.
Jokainen kuoleva kaipaa ystäviä.
5. Toivon, että olisin sallinut itseni olla onnellisempi.
Useat olivat jumittuneet tapoihin/ rutiineihin, ja ymmärtäneet liian myöhään että onnellisuus on valintoja.

Juuh.. Eli kohta yks.  Itselleni rehellistä elämää kohden, olen siirtynyt paljon vuodentakaisesta ajasta. Silloin oli periaatteessa kaikki hyvin, mutten ollut silloin rehellinen itselleni.. En oo tosiaan se sama Marko, enkä pysty samaan, mitä ennen onnettomuutta. Tämän asian olen myöntänyt itselleni vasta kesän jälkeen.. En aivan täysin vieläkään, mutta oon jo aika pitkällä tuossa asiassa.
Kohta kaks. Työkyvyttömyyseläkkeellähän oon, että minulla ei olisi ollut pakko viimevuosina edes yrittääkkään tehä mitään suurempia. Mutta yritin, ja yliyrittämisekshän se kohdallani meni. Nyt oon ehkä mulle sopivalla tasolla.. Toisaalta, eipä mulla oo lapsia eikä elämänkumppaniakaan nyt, että kerkiäisin kohtuudella enemmänkin jotain järkevää tehdä.
Kohta kolome. Tossa kohdassa oon kyllä korkialla.. Puhun kulloisista tunteistani juuri niin kuin ne hetkessä itse tunnen. Eli se on totta mitä tunnen kyseisellä hetkellä, mutta minua pidetään usein varmaan aika pökönä jos kerron oikeat tunteeni. Suomalainen tapahan on yleensä ettei tunteista juurikaan puhuta.. Paitsi jurrissa.. Silloin suomalainen normimieskin puhuu monestikkin niistä oikeista tuntemuksistaan. Sillonhan usein aatellaan ettei tota kannata tosissaan ottakkaan kun se on vaan kännissä. :)
Kohta neljä.  Joihinkin ystäviini olen pitännyt liian vähän aiemmin yhteyttä ja osin tämän vuoksi ystäväpiirini onkin nykyisin aika kapea. Mutta toisaalta, eipä sitä yhteydenpitoa ole ollut toisinpäinkään, --> etääntyminen..  Nykyisiin ystäviini yritän olla yhteydessä, joskus ehkä liiankin kanssa, --> muhun kyllästyminen. Perheeseeni en nykyään ole ottanut  yhteyttä yhtä usein mitä aiemmin, mutta kumminkin jonkunverran..
Kohta viisi. Onnellisuus ja itselleen rehellisyys on mielestäni aika paljon samaakin asiaa.. Rutiineihen jumittumisesta oon irroittautunut aika paljon. Niitä itelleni onnellisia valintoja oon pyrkinny jonkunverran tekemään, mutta eipä niistä valinnoistanikaan oo mitään suurenmoista onnea löytynnyt.. Ehkäpä se onnellisuuskin on aaltoliikettä, niinkuin suurinosa muistakin asiosta.. Joskus on, joskus ei...

Kokonaisuudessaan ihmisten, muittenkin kuin mun, tulis pyrkiä tuohon tilanteeseen, että noi kohdat ois saavutettu ennen kun on ketarat ojossa.. Vaikeaahan kaikkien kohtien saavuttaminen on, mutta oispa se positiivista jos ois ees osa kunnossa kun lähtö tulee..
Ite oon monessa kohtaa lähempänä tavoteltavaa tilaa nykysin, kuin mitä esim. rapiat vuos takaperin. Toivon siis ettei se lähtö koittais heti, jos nuo kaikki viis kohtaa kokee saavuttaneeksi.:) Mutta on tuo vitoskohta toisaaltaan semmonen, että siinä on aina kasvunvaraa..:)

Joo, nyt on jo yö mutta mun unet, tai siis nukkuminen kun ei niitä uniakaan useinkaan nää, on nykyään ollu aika hataranpuoleista iltayöstä. Toisaaltaan, tällaa yön puolesta ihmisten ajatukset on lennokkaampia kuin päivällä. Tulee helposti tekstiä...

ZZZZ..

Nyt on päivä, ja ajatukset pikkasen erilaisia mitä illalla/ yöllä. Nyt aattelen ettei noita viittä kohtaa sais liikaa aatella. Tällöin masentuu kun toteaa etteipä sitä oo kaikki asiat kulkennu ihan nappiin. Jos on masentunnut nuo kohdat lykäytyy herkästi vielä enemmän väärille urille.

Kohta yks. Masentuneena ei elä ees itelle rehellisesti.
Kaks. Töitä ei kyllä masentuneena tee, mutta eipä masentuneesta oo paljon iloa mahd. lapsille eikä kumppanilleen.
Kolome. Masentunut rupiaa herkästi ruikuttamaan jolloi lopputulos ei ole yleensäkään toivotunlainen. Nimim. kokemusta on..
Neljä. Jää hyvin vähälle huomiolle ystävätkin masentuneella.
Viis. Onnea ei itelleen salli jos on masentunut..

Onneks en oo nyt yhtä masentunnu mitä olen joskus taannoin ollut. Mutta tuleepa mulla vieläkin tämmösiä aika masentavia pähkäilyjä. Pitäis keskittyä enemmän johkain oikeesti todella merkittävään/ tärkeään asiaan. Kuten esimerkiksi Aku Ankkoihin.:)
Ulkona ois taas komia ilma että vois lähtiä haahuilemaan kameran kanssa. Samoja paikkoja kyllä tulis kuvailtua mitä aiemmin kun eipä sitä viitis kävellä mihkään kauas. Autoakaan ei viitis näin pakkasella turhanpäitten käynnistellä. Periaatteessa sitä Koskikaraa vois lähtiä väijymään kun siitä en maanantaina oikeen hyvää kuvaa saannut. Sulankohdat joessa on nyt todennäköisesti pienemmät mitä maanantaina, että kuvaamamatkan päähän pääsis helpommin. Toivottavasti siellä on kumminki ees vähän sulaa, ettei se sille Karalle koita nälkäpäivät..


Ja taas jatkoa.. Just päivitin ed kirjoituksen ja kirjauduin täältä pois kun tapahtui asia mikä johtuu aivovammasta. Eli nielemisvaikeutta.. Mulla se on nykyään enää hyvinkin harvinaista, mutta sattuupa sitä ajoittain. Eli kun juon, etenkin lämmintä juotavaa, pitää nielaisemiseen keskittyä enemmän mitä ennen pääni vammaa.. Jos ei nieleaisuun keskity menee juomaa ns vääräänkurkkuun, ja silloin juotavat pärskähtävät pihalle. Äskön tietokoneen näyttökin oli aika kahvinen... Vimpelistä muuton aikaan homasi monilta kohdin vaalealta seinältä missä oli ollut taulu tms.. Vaikka ainahan ne kahvipärskeet olinkin pyyhkinny seiniltä, mutta kylläpä se vaan näämmä kumminkin jättää hiukan väriä. Etenkin jos se settuu samalle kohtaa useinkin..