keskiviikko 17. lokakuuta 2012
__
Jotenkin tyhjä tunne täällä vaikkei Peco enää kesällä paluuni jälkeen täällä enää asunutkaan.. Taidan siis mennä illalla Halsualle yöks ja huomenna hirvenpyyntiin, ei ainaka yksin tartte olla. Ei hirvenpyynti nyt oikeesti kiinnostaiskaan yhtään ja toissapäivänä aattelin etten Halsualla ois enää jahtia ennen yötä, siellä en oikeen saanut nukuttua. Nytpä taidan kuitenkin sinne mennä sillä nukkumiset ei oo siellä luultavasti heikompia mitä nyt täällä..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Se on sitä luopumisen tuskaa... Lemmikkikin voi olla niin rakas! Ja vaikkei se olisi joka hetki läsnä, voi se kuulua silti omaan elämään. Voimia!
Koitan aatella ikävimpinä hetkinä että Pecolla oli oikeasti onnellinen elämä, muisteluista tulee usein hymy omalle suulle ja sehän on hyvä.:´)
Lähetä kommentti