torstai 13. syyskuuta 2012

Syvällistä

Nyt illasta rupes vaihteeks päässä pyöriin ajatuksia että teenkö oikein/ oonko oikeassa paikassa.. Siitä rupesin enemmän iteeni/ tekojani miettimään kun katoin Kuusamosta äskettäin ottamiani kuvia ja niistä tuli mieleen aika tasan vuosi sitten kun lähdin käymään Levillä. Silloin olin ihan sekaasin enkä tiennyt yhtään mitä tulevaisuudessa tekisin. Silloin ajattelin että luultavasti täältäpäin joudun jonnekkin kauemmas muuttaa koska mieleni ei täälläpäin kestäis. Silloin lähes ainoalta mahdollisuudelta tuntui siirtää kaikki entinen mielessä kauemmaksi. Kuitenkin kesällä tänne L.jävelle palailin ja aika pian rupes tuntuun siltä että kyllähän tää paikka sopii loppupeleissä mulle ihan hyvin. Täälltä käsin onnistuis ainakin helposti mun aiemmin harrastamani asiat, eli kalastus, metsästys ja jos johonkin lähtee ajelemaan niin se on sama mistäpäin matkaan lähtee. Kalastuksen ja metsästyksenhän lopetin viime vuonna lähes kokonaan mutta nykyisin ne taas hiukan viimevuotista enemmmän kiinnostaa. Suurenosan ajasta tänne paluun jälkeen oon ollu jollainmuotoa ruumiillisesti rikki mutta paikka on siltikin tuntunnut ihan hyvältä. Tavallaan on siinäkin tullut paluuta menneeseen kun tätä paikkaa on pikkasen paranneltu mm. autokatoksen tekoa.
Mutta, mutta..... Onko tää taas semmosta ittensä pikkasen huijaamista. Täällä huomattavan suurella todennäköisyydellä aina ihan yksin oon jolloi muutun pikkuhiljaa luonteeltanikin jurommaksi/ sulkeutuneemmaksi. Näin jos pääsee käymään jään ainavaan todennäköisemmin yksin. Eihän siinä yksinäisyydessä pahaa toisaaltaan oo mutta silloin pitäis keksiä jonkin asian/tekemisen mikä oisi mielenkiintoista itselle, mikä hiukan kannustaisi itseä yrittämään. Jokin kannustin pitäis olla sillä tämän paikan ylläpitämisessä/ pikku parantelussa tulee hetkittäin sellainen tunne että minkä takia mää ees mitään täällä yritänkään tehdä sillä pärjäänhän mää vähemmälläkin.. Oikeasti sais ennemmänkin tehdä/ järjestellä yms. mutta kun väliin tosiaan iskee sellainen tunne että en kertakaikkiaan viitti kun ei oo mitää oikeaa syytä mikä vaikuttaisi mitenkään muuhun/ muihin ihmisiin. Tällaisista tuntemuksista tosiaan masennun ja silloin mulle tulee helpommin semmoista rapian viikon takaista läpi ruumiin kipuilua...
 Nyt mulle tänne piku käskyä.. Jos oon puolentoista vuoden päästä täällä yksin ja samassa tilanteessa kuin nykyään että en oo tulevaisuudesta varma, pitää mun laittaa tää paikka myyntiin..
...........................
Kyllä jätin hienon takaportin toho laita myyntiin kohtaan. Hinnastahan en sanonut mitään ja voisin laittaa semmosen hinnan ettei kukaan varmasti tätä ostais..:) Sanotaan ennemmin niin että muutan muualle vuokralle ees muutamaks kuukaudeks jos tilanne vuoden -14 huhtikuussa on samanmoinen mitä nykyään..


Ei kommentteja: