Noh, nyt tämän sivun jäläkeen yritän olla kirjottamatta tänne näin paljon aivovammasta. Toki varmaan joskus jotain siitä kirjotankin, ainakin nuihin ed. teksteihin jotain lisäilen. Etenkin silloin tulee laitettua, kun on masentunnu. Tällä erää kumminkin tuntuu että, joku lehti ois kääntynny mun päässä. Voisin siis ajatella että jos olo/mieli pysyis tämmössenäkään, niin voisin jopa ite jotain tehäkki. Pyrin nyt siis alkamaan elämään omien ajatusten mukaan, en muitten. Pyrin myöskin siihen että pelkäisin toisten puolesta vähemmän, kuin tähän saakka. Itsensä kanssa kun joutuu olemaan kaikista eniten tekemisissä.. Yritän, en kyllä luultavasti onnistu näissäkään. Täytyy myöskin palata vähän siihen näyttelyrooliin, etten toisi heti av:ni, esiin henkilöille jotka eivät siitä vielä tiedä. Minut jo tuntevien kanssa en kylläkään enää jaksa esittää, että kyllä mää pystyn/ jaksan..
Periaatteessa tiedän että en saa jäädä tänne sisälle oleilemaa, etten kössähtäis ihan lopullisesti. Nyt on vaan ollu muutama viikko etten oo oikein tehenny mitään suurempia. Eli nyt siis pitää laittaa ihtensä liikkeelle.
Luultavastikin jos mulla menee yhtään normisti, niin oon vielä ainaki pari kuukautta aika tuuliajolla, ja mielialat heittelee.
Elikkä tässä juttua vielä av:sta johtuvista asioista.
Huonoja, mitä en kai oo aikasemmin täällä maininnu, ainaka kaikkia.
Kirjoittamisen vaikeus:
Seuraavan kerran, kun katson tekstiä kirjoittamisen jälkeen, joudun poistamaan paljon turhia täytesanoja. Kirjoittaminen on hidasta, ja kirjoitusvirheitä tulee paljon. Joskus olen unohtannut asian mistä olen aluksi ruvennut kirjoittamaan >sekavaa tekstiä. Näitä korjauksia teen välistä useammankin kertaa ennen kuin julkaisen tekstiä. Julkaistuakin tekstiäkin joutuu väliin korjailla. Eikä se oo vielä näitten korjaustenkaan jälkeen helppolukuista....
Kommunikaatiovaikeudet:
Vaikea ymmärtää että toiset eivät aina ymmärrä omaa puhettani täysin oikealla tapaa. Huonosti kun osaan selittää, ja ajaudun usein sivuraiteille asian ytimestä. Tällöin en tule toivomallani tavalla ymmärretyksi. Tämä sama vissiin sanattomassaki vietinnässä. Ja sitä en voi ymmärtää että joillekkin muille ihmisille tuntuu valehtelu olevan niin helppoo... Siitä mulle paljon huonoja mielialoja, kun jälkikäteen tajuaa tulleensa kusetetuks.....
Alkoholi:
Eipä tuo oo kylläkään kellekkään ihmiselle hyväks, mutta ainakaan mulle ei tuu sitä nousuhumalan hyvää tunnetta, niinkuin tuli ennen. Alkoholin sietokyky on alhaisempi kuin ennen tälliä, mm. vartaloon se kyllä iskee korostetummin.
Jostain syystä sitä vaan tulee joskus täärättyä, haluaa joskus korostetustikin, vaikka sitä entisenlaista hyvää oloa, mitä tavoittelee ei tuukkaan. Tuleehan siitä toki vieläki hyvä olo, mutta se on erilainen/vajaampi kuin ennen tälliä. Sitä varmaan antaa itelleen jonkun luvan käyttäytyä erillailla, kuin pelkän mehun voimalla, vaikkei vielä humalassa juuri olisikaan. Useimmiten nykyisin saan onneksi pidettyä kohtuus rajan, eikä ole mitään konttaamista/ oksentelua.
Seksuaalisuus:
Toikin on myös jonkin verran korostunnut molempiin suuntiin aikasempaan verrattuna, samoin kuin kaikki muutkin piirteet. Elikkä välistä seksi mielessä yhtä usein kuin jollakin teinipojalla, ja välistä saattaa olla pitkiäkin aikoja ettei kiinnosta yhtään.
Sanojen löytämisen vaikeus:
Useinkin tulee selitettyä asiat pitkän kaavan kautta, kun ei löydä oikeita sanoja lyhyesti sanomiseen.
Unirytmin häiriöt:
Aina ei saa nukuttua normaaleita yöunia, jolloin päikkärit ovat tarpeen. Sitä on vaan entistä kärtysempi/äkkipikaisempi kun on väsynnyt.
Hitaat mielenliikkeet:
Tajuan pikkasen myöhään asian, minkä ois ollu perempi jättää tekemättä. Eli sitä hätäisyyttähän tuoki on.
Toisto:
Tässäkin pätkässä on jotain mitä on jo tekstissä..
Hyvää:
Joskus, kylläkin liian harvoin, sitä on tooodella hyvällä mielellä ja leijuu ihan pilvilinnoissa, vaikka asia ei olisi mitenkään maatamullistava.
Notta, nuita hetkiä pitäis saara lisää...
Tänään oli mulla ihan kohtuu hyvä päivä. Aamupäivästä kävin käyttämäs autoani siellä korjaamolla, missä olivat pari viikkoa sitten vähän töpeksineet etulaakerin laiton kanssa. Kuntoon tuli, ainakin tällä tietoa. Iltapäivällä kävin fysioterapiassa mm. sen jalkani takia. Jonkinlaista jalassa kulkevan hermon särkyä se kai on, mutta voi olla kuulemma mun tapauksessani selkärangastakin peräisin. Selkärankaan ei kuitenkaan muistaakseni, silloin kun kivut jalkaan alkoivat, tullut mitään suurta epämääräistä liikettä. Voi se kyllä pään sisälältäkin johtua... Että toivottavasti jalasta...
Noi ed. kirjoitin päivällä ja alkuillasta. Nyt loppuillasta on mielialat vähän toisia kun noita kirjoitettaessa, mutta... Laitanpa tän tänne kumminki tämmösenä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti